1.panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2022 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 99,41 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,34 prosentin lisäystä vuoteen 2021 verrattuna; toteaa, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 57,78 prosenttia, mikä on 16,70 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2021;

2.panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan virasto siirsi vuodelle 2023 yli 11,9 miljoonaa euroa (41 prosenttia) käytettävissä olleista vuoden 2022 maksusitoumusmäärärahoista; huomauttaa, että määrään sisältyi hallintomenoihin liittyviä osaston II määrärahoja 1,6 miljoonaa euroa (eli 53 prosenttia, kun vuonna 2021 vastaava osuus oli 34 prosenttia) sekä toimintamenoihin liittyviä osaston III määrärahoja 10,1 miljoonaa euroa (eli 63 prosenttia, kun vuonna 2021 vastaava osuus oli 42 prosenttia); korostaa, että siirtojen suuri määrä on vastoin talousarvion vuotuisperiaatetta ja viittaa rakenteellisiin ongelmiin talousarvioprosessissa ja talousarvion toteuttamissyklissä; panee merkille viraston tätä asiaa koskevan vastauksen, jossa korostetaan, että vuoden 2022 suuret määrärahasiirrot johtuvat hyvin erityisistä olosuhteista, joiden ei odoteta toistuvan;

3.toteaa, että varainhoitovuotta 2022 leimasi elpyminen covid-19-pandemian vaikutuksista kahteen edelliseen varainhoitovuoteen, ja samalla viraston määrärahat ja resurssit kasvoivat edelleen vuoden 2022 yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa esitettyjen lisätehtävien ja -hankkeiden varalle; huomauttaa, että Ukrainan sota saattoi vaikuttaa joidenkin varojen ja velkojen kirjaamiseen ja arvostamiseen taseessa sekä joihinkin myöhempien tilikausien tuloslaskelmaan kirjattuihin tuottoihin ja kuluihin;

4.korostaa, että kalastustoiminnan valvonnasta vastaavat ensisijaisesti jäsenvaltiot, kun taas viraston tehtävät ovat luonteeltaan tukea-antavia; korostaa, että unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän hiljattain tehty tarkistaminen lisää viraston tukitehtävien määrää entisestään; painottaa, että olisi epäjohdonmukaista olla osoittamatta riittäviä resursseja lisääntyvien velvoitteiden täyttämiseen; korostaa siksi, että virastolla on tulevina vuosina oltava käytettävissään riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit;

5.suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto pani vuonna 2022 täytäntöön 95,4 prosenttia hallintoneuvoston yhtenäisen ohjelma-asiakirjan yhteydessä hyväksymästä vuotuisesta työohjelmasta;

6.panee tyytyväisenä merkille, että virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita toimintansa tulosten arviointiin kahdella ensisijaisella alalla: operatiiviset toimet ja horisontaaliset toimet; toteaa lisäksi, että operatiiviset toimet kattavat keskeiset alat, kuten operatiivisen yhteistyön, yhteistyön tukemisen, kansainvälisen ulottuvuuden ja unionin yhteistyön rannikkovartiostotoiminnassa; panee merkille, että horisontaalisiin toimiin kuuluvat viestintä ja edustus, tieto- ja viestintätekniikka ja tietoturva sekä hallinto- ja hallinnointiprosessit;

7.toteaa, että virastolle myönnettiin vuonna 2022 lisävaroja, joiden avulla se sai tarvittavat operatiiviset valmiudet jäsenvaltioiden ja komission avustamiseksi yhteistä kalastuspolitiikkaa varten valjastetussa seuranta-, tarkastus- ja valvontajärjestelmässä, muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehdyn kauppa- ja yhteistyösopimuksen nojalla toteutetuissa toimenpiteissä; panee lisäksi merkille, että vuonna 2022 tähän sisällytettiin kolme uutta hanketta, joita tuettiin avustuksilla tulevan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) yhteydessä; huomauttaa, että nämä hankkeet käsittivät tutkimuksen kalastustuotteiden punnitsemisprosessista koko unionissa, virtuaalisen alueellisen koulutusakatemian läntisen Välimeren alueella kalastuksen valvontaa ja tarkastuksia varten sekä rannikkovartiostotoimintoja koskevan unionin yhteistyön käsikirjan ja verkossa olevan alakohtaisen tutkintojen viitekehyksen ylläpitämisen;

8.muistuttaa, että viraston on tehtävä joka viides vuosi riippumaton arviointi, joka vastaa sen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/473 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/473, annettu 19. maaliskuuta 2019, Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta (EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18). 48 artiklassa vahvistettua oikeudellista velvoitetta; huomauttaa, että ulkoinen arvioija esitti heinäkuussa 2022 vuosia 2017–2021 koskevan loppuraportin luonnoksen, joka toimitettiin hallintoneuvoston jäsenille kommentoitavaksi; panee merkille, että arvioinnissa arvioitiin viraston suorituskykyä suhteessa viiteen kriteeriin eli vaikuttavuuteen, tehokkuuteen, merkityksellisyyteen, johdonmukaisuuteen ja unionin tason lisäarvoon komission paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti; korostaa, että arvioinnissa on esitetty kymmenen suositusta, joissa keskitytään eri näkökohtiin, kuten organisatorisiin näkökohtiin, siihen, ovatko rooli ja toimet edelleen asianmukaisia asetuksessa (EU) 2019/473 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja viraston erityistoimiin;

9.muistuttaa viraston merkittävästä panoksesta YKP:n täytäntöönpanoon erityisesti kalastuksen valvonnan sekä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjunnan osalta; panee tyytyväisenä merkille, että viraston vuokraamia merivartioaluksia käytetään enemmän kalastuksen valvonnan ja tarkastusten suorittamiseksi unionin ja kansainvälisillä vesillä ja kansallisten viranomaisten tukemiseksi; painottaa, että virasto on osallistunut suuriin laittoman kalastuksen vastaisiin kansainvälisiin liittoumiin, kuten Länsi-Afrikan alueellisen kalastuksenhallinnan parantamisohjelman (PESCAO) toimintaan;

10.toteaa, että vuonna 2022 virasto raportoi 47 592 (merellä tai maissa) tehtyä tarkastusta, joiden perusteella havaittiin 5 167 epäiltyä rikkomusta, mikä merkitsee 11 prosentin vähennystä tarkastusten määrässä ja 28 prosentin lisäystä epäiltyjen rikkomusten määrässä verrattuna vuoteen 2021; huomauttaa, että havaittu väheneminen ei välttämättä liity siihen, että jäsenvaltiot olisivat vähentäneet valvontatoimiaan; kehottaa virastoa toimittamaan yksityiskohtaisempia tietoja näiden muutosten syistä; huomauttaa, että tarkastuksilla ja muilla seurantatoimilla on keskeinen rooli paitsi kalakantojen asianmukaisessa hoidossa myös unionin kalastajien tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisessa;

11.korostaa viraston roolia valmiuksien kehittämisen ja koulutuksen tarjoamisessa kolmansille maille ja viraston keskeistä roolia tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisessa kaikkien rannikkovaltioiden kesken;

12.korostaa, että virasto hyötyy edelleen tehokkuuseduista, joita saavutetaan noudattamalla komission etenemissuunnitelmaa nykyisten organisaation laajuisten tietojärjestelmien (SUMMA, sopimuksen tekemistä edeltävät ja seuraavat sähköisten hankintojen moduulit, MIPS, AGM, Sysper-moduulit, PPMT jne.) käyttöönotossa; toteaa, että kaikkien näiden järjestelmien välisestä integroinnista saatujen etujen lisäksi muutosten ja päivitysten tukemisesta aiheutuvien ylläpitokustannusten alentamisesta on selkeää hyötyä;

13.panee tyytyväisenä merkille, että virasto hyväksyy komissiolta ja muilta virastoilta saadut kutsut osallistua toimielinten välisiin tarjouspyyntöihin; panee merkille, että virasto käyttää tällä hetkellä yli 45:tä muiden tahojen allekirjoittamaa puitesopimusta; toteaa, että tämän myötä virastot vuorottelevat johtoasemassa, mikä tehostaa virastojen hankintatoimia kokonaisuudessaan;

14.kiinnittää huomiota yhteisten hallinnollisten tehtävien keskittämiseen, jolla on myös onnistuttu saamaan tehokkuushyötyjä; panee merkille, että rahoitustapahtuman alullepanoa ja varmentamista keskitetään edelleen, minkä ansiosta tapahtumien valvontaa voidaan parantaa, menetelmiä voidaan yhtenäistää ja voidaan säilyttää tietämystä näillä aloilla;

15.panee merkille, että henkilöstöhallinnon alalla saadaan toinen tehokkuushyöty jakamalla olemassa olevat rekrytointimenettelyjä koskevat varallaololuettelot muiden virastojen kanssa, jos varallaololuettelon profiili vastaa pyynnön esittäneen viraston tarpeita; toteaa, että tämän käytännön ansiosta voidaan hyödyntää toisen viraston varallaololuetteloa ilman, että on tarpeen järjestää voimavaroja kuluttava rekrytointimenettely;

16.panee merkille, että virasto on jatkanut yhteistyötä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) ja Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) kanssa rannikkovartiostotoimintoja toteuttavien kansallisten viranomaisten tukemiseksi asetuksen (EU) 2019/473 8 artiklan mukaisesti; pitää tätä yhteistyötä esimerkkinä unionin virastojen välisestä synergiasta ja toteaa, että sen olisi toimittava innoituksen lähteenä muiden alojen virastoille; kehottaa virastoa jatkamaan ponnistelujaan tältä osin ja katsoo, että olisi asianmukaista myös lisätä viraston ja Euroopan ympäristökeskuksen välistä yhteistyötä;

17.panee merkille, että 31. joulukuuta 2022 henkilöstötaulukon toimista oli täytettynä 96,10 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 77 väliaikaisesta toimesta 74 oli täytettynä (65 hyväksyttyä toimea vuonna 2021); panee merkille, että vuonna 2022 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 11 sopimussuhteista toimihenkilöä, kuusi kansallista asiantuntijaa ja 16 määräaikaista työntekijää ja neuvonantajaa; panee lisäksi merkille, että yhteensä 13 sopimussuhteista toimihenkilöä hyötyivät eri hankkeissa tapauskohtaisista avustuksista ja rahoitusosuussopimuksista;

18.panee merkille helmikuussa 2022 toteutetun uudelleenjärjestelyn, jolla organisaatiota mukautettiin virastolle osoitettuihin lisätehtäviin ja -resursseihin, jotta voidaan parantaa yhteisen YKP:n edellyttämiä tarvittavia toiminnallisia valmiuksia avustaa kalastuksen seurannassa, tarkastuksessa ja valvonnassa, muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehtyyn kauppa- ja yhteistyösopimukseen sisältyvissä toimenpiteissä ja useissa rahoitusosuussopimusten mukaisissa uusissa hankkeissa; korostaa, että henkilöstön määrä kasvoi lähes 50 prosenttia vuoden 2021 alun tilanteeseen verrattuna, kun mukaan lasketaan väliaikaiset toimihenkilöt, sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat;

19.panee merkille, että viraston periaatteena on edistää henkilöstön yhdenvertaista kohtelua ja että sen tavoitteena on sukupuolten tasapuolinen edustus sekä lukumäärän, palkkaluokkien että vastuutasojen osalta; panee merkille viraston koko henkilöstön sukupuolijakauman, jossa 106:sta henkilöstön jäsenestä 54 (51 prosenttia) oli naisia; pitää valitettavana, että vähintään palkkaluokan AD 8 (hallintovirkamiesten tehtäväryhmän 8) henkilöstöstä naisia oli 38 prosenttia (sama kuin vuonna 2021); muistuttaa sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamisen tärkeydestä ja kehottaa virastoa ottamaan tämän näkökohdan huomioon sen ylempään ja keskijohtoon tehtävissä nimityksissä; huomauttaa, että vaikka virasto ei hyväksynyt monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevaa peruskirjaa vuonna 2022, se pyrki toiminnassaan sukupuolten tasa-arvoa koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 5 noudattamiseen peruskirjan tavoitteiden mukaisesti;

20.panee merkille, että 31. joulukuuta 2022 virastolla oli henkilöstöä 18 jäsenvaltiosta; panee merkille, että 33 prosenttia viraston henkilöstöstä on sen jäsenvaltion kansalaisia, jossa virasto sijaitsee; muistuttaa maantieteellisen tasapainon tärkeydestä ja kannustaa virastoa jatkamaan tarvittavia toimenpiteitä tasapainoisen ja oikeudenmukaisen maantieteellisen edustuksen varmistamiseksi;

21.panee merkille, että 1. lokakuuta 2022 alkaen virasto soveltaa soveltuvin osin komission työaikaa ja hybridityötä koskevia sääntöjä;

22.huomauttaa, että Sysper-moduulien täytäntöönpanossa vuonna 2022 otettiin käyttöön virkavapautta henkilökohtaisista syistä koskeva toiminto, lisättiin digitaalisia palkkalaskelmia koskeva toiminto väliaikaisille ja sopimussuhteisille toimihenkilöille ja otettiin käyttöön uusi ominaisuus, jonka avulla väliaikaiset ja sopimussuhteiset toimihenkilöt voivat tehdä ulkomailta tehtävää etätyötä koskevan pyynnön (ajoittainen etätyö), sekä määräaikaisia toimia koskeva ADI-työnkulku; ottaa huomioon, että lisäksi otettiin käyttöön Sysper-toimintoja, jotka liittyvät uusien työaikaa ja hybridityötä koskevien sääntöjen täytäntöönpanoon, ja STAGE-moduuli sekä valmisteltiin EVAL- ja OBJ-moduuleja;

23.on tietoinen siitä, että virasto julkaisee verkkosivustollaan hallintoneuvoston jäsenten ja ylemmän johdon sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot; panee lisäksi merkille, että virasto päivittää säännöllisesti taulukkoa, joka sisältää tiedot kaikista sen pääjohtajan ja henkilöstön tapaamisista unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuvien organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa, jotta varmistetaan täysi avoimuus ja luottamus viraston toimintaan, ja toteaa, että taulukko on saatavilla viraston verkkosivustolla;

24.kehottaa virastoa edelleen päivittämään säännöllisesti tiedot asiaankuuluvista pääjohtajan ja henkilöstön tapaamisista unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuvien organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa ja asettamaan nämä tiedot julkisesti saataville, jotta varmistetaan täysi avoimuus ja luottamus viraston toimintaan;

25.panee merkille, että virasto soveltaa eturistiriitoja koskevia toimintaperiaatteitaan henkilöstöönsä, kansallisiin asiantuntijoihin, palkattuihin ulkopuolisiin asiantuntijoihin, harjoittelijoihin sekä hallinnollisen ja neuvoa-antavan lautakunnan jäseniin; toteaa, että toimintaperiaatteista kerrotaan viraston henkilöstölle intranetissä ja koulutuksessa ja että henkilöstö ja asiantuntijat sitoutuvat noudattamaan sitä allekirjoittamalla vakuutuksia ja luottamuksellisuussitoumuksia; panee lisäksi merkille, että viraston toimeksisaajien, myös palveluja tarjoavan vuokrahenkilöstön (määräaikainen henkilöstö), eturistiriitoja koskevat erityissäännökset vahvistetaan viraston sopimusten yleisissä ehdoissa;

26.toteaa, että virastolla on vuodesta 2014 lähtien ollut käytössä petostentorjuntastrategia, jota päivitetään säännöllisesti ja jossa keskitytään parhaillaan toimiin riskinarvioinneissa havaittujen petosriskien lieventämiseksi; panee merkille, että hallintoneuvoston vuonna 2022 hyväksymässä viimeisimmässä päivityksessä korostetaan, että etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevan tietoisuuden lisäämiseksi on toteutettava jatkuvasti toimenpiteitä;

27.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan virasto allekirjoitti vuonna 2022 kolmen merivartioaluksen vuokraamisesta puitesopimuksen, jonka arvo oli 90 miljoonaa euroa ja alkuperäinen kesto 24 kuukautta ja joka uusitaan ilman eri toimenpiteitä neljä kertaa ja joka kerran 12 kuukaudeksi, yhteensä enintään kuudeksi vuodeksi; muistuttaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (varainhoitoasetus) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18. heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1). liitteessä I olevan 1.1 kohdan mukaan on sallittua, että puitesopimukset kestävät pidempään kuin neljä vuotta, mutta vain poikkeuksellisissa, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa; huomauttaa että virasto perusteli pidempikestoista sopimusta tarpeella varmistaa se, että alusten toimittajat saisivat asianmukaisen tuoton investoinneilleen, koska toimittajien oli varustettava alukset kiinteärunkoisilla ilmatäytteisillä kumiveneillä; huomauttaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin katsoi tämän perustelun riittämättömäksi, koska varustuskustannusten arvioitiin olevan vain noin yksi prosentti sopimuksen kokonaisarvosta, ja lisäksi virasto säilytti mahdollisuuden irtisanoa sopimus yksipuolisesti kahden ensimmäisen vuoden ja kunkin seuraavan vuoden jälkeen, mikä horjuttaa väitettä siitä, että toimeksisaaja tarvitsi taatun kuuden vuoden sopimusajan varmistaakseen tuoton investoinneilleen; korostaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää myöhempiä asiaan liittyviä maksuja sääntöjenvastaisina, jos sopimusta jatketaan yli neljän vuoden määräajan; huomauttaa, että viraston mukaan se katsoi menettelyä valmistellessaan, että markkinoiden mielestä sopimuksen normaali neljän vuoden kesto ei ehkä taannut riittävää tuottoa investoinneille ja että puitesopimuksen kohteena olevan palvelun onnistunut toteuttaminen ja jatkuvuus ovat ratkaisevan tärkeitä sen ydintoiminnan kannalta;

28.muistuttaa, että julkisissa hankintamenettelyissä on tärkeää varmistaa reilu kilpailu tarjoajien välillä ja hankkia tavaroita ja palveluita parhaaseen mahdolliseen hintaan siten, että samalla kunnioitetaan avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; kehottaa virastoa parantamaan julkisia hankintamenettelyjään sen varmistamiseksi, että sovellettavia sääntöjä noudatetaan täysipainoisesti, jotta se saa julkisille varoille parasta mahdollista vastinetta;

29.ilmaisee huolensa tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan ulkopuolisten asiantuntijoiden valinta- ja hankintamenettelyistä puuttui järjestelmällisesti varainhoitoasetuksen 36 artiklan 3 kohdassa edellytetty asianmukainen kirjausketju; huomauttaa, että varsinkaan ei kyetty saamaan riittävää näyttöä sen tueksi, että asiantuntijat olisi nimetty tehtäviinsä sellaisten etukäteen määriteltyjen valintaperusteiden nojalla, jotka koskivat heidän ansioitaan, eikä myöskään siitä, että varainhoitoasetuksen 237 artiklassa vahvistettuja syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita olisi noudatettu; kehottaa virastoa vahvistamaan sisäisiä prosessejaan ulkopuolisten asiantuntijoiden valitsemiseksi ja hankkimiseksi sekä raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikista tähän liittyvistä toteutetuista toimista;

30.panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan virasto käynnisti toukokuussa 2022 hankintailmoitusta etukäteen julkaisematta neuvottelumenettelyn merivartioaluksen vuokraamisesta käytettäväksi unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisillä vesillä ja allekirjoitti kesäkuussa 2022 sopimuksen aikaisempien ja tulevien sopimusten välisen kuilun kuromiseksi umpeen käynnissä olevassa avoimessa menettelyssä, joka oli kestänyt alun perin odotettua kauemmin; panee merkille, että virasto perusteli kiireellisyyttä varainhoitoasetuksessa säädetyllä poikkeuksella ja viittasi odottamattomiin tapahtumiin, jotka ovat varainhoitoasetuksen liitteessä I olevan 11.1 kohdan c alakohdassa sallittuja poikkeuksia; huomauttaa tilintarkastustuomioistuimen todenneen, että vaikka joitakin tämän kiireellisyyden aiheuttaneita tekijöitä ei ehkä voitu ennakoida, jotkin niistä olivat ennakoitavissa, ja se, että niitä ei otettu asianmukaisesti huomioon, osoittaa, että viraston suunnittelussa ja kolmen aluksen vuokrausta koskevan hankinnan hallinnoinnissa oli puutteita; kehottaa virastoa puuttumaan suunnittelu- ja hankintahallintonsa puutteisiin, korjaamaan ne, kuten tilintarkastustuomioistuin on edellyttänyt, ja raportoimaan mahdollisimman pian vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän osalta toteutetuista toimenpiteistä;

31.panee merkille, että virasto ei ole pannut täytäntöön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) sertifiointia, koska toimenpiteet on suunnattu muiden hankkeiden tukemiseen; muistuttaa, että järjestelmän tavoitteena on edistää organisaatioiden ympäristönsuojelun tason jatkuvaa parantamista; kannustaa virastoa toteuttamaan toimia EMAS-järjestelmän täytäntöönpanemiseksi;

32.viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 11. huhtikuuta 2024 antamaansa päätöslauselmaan Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2024)0280..