1.panee merkille, että varainhoitovuonna 2022 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 97,91 prosenttia eli 1,01 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2021; panee merkille, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 81,10 prosenttia, mikä merkitsee 9,72 prosentin lisäystä vuoteen 2021 verrattuna; panee tyytyväisenä merkille, että instituutti on seurannut tiiviisti talousarvion toteuttamista ja että talousarvion toteutumisaste oli vuonna 2022 tyydyttävä huolimatta kyseisen vuoden haasteista, jotka liittyvät Ukrainaa vastaan käytyyn hyökkäyssotaan ja talouden epävakauteen unionissa; panee merkille, että instituutin seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt toimintamenot vähenivät 42,28 prosenttiin vuonna 2023 ja että vuonna 2022 luku oli 54,79 prosenttia;

2.panee merkille, että instituutin lopullisen talousarvion määrä on seurausta instituutin hallintoneuvoston hyväksymistä lisätalousarvioista, joiden arvo oli yhteensä 175 000 euroa ja jotka johtuivat unionin ja erityisesti Liettuan inflaatioasteen jyrkästä noususta vuonna 2022, jolloin palkkojen indeksointi edellytti 6,9 prosentin korotusta ja Liettuan osalta sovellettava korjauskerroin nousi 7,3 prosenttia;

3.panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan instituutti ei ollut ilmoittanut instituutin yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa tapahtumien järjestämispalveluja koskevaan puitesopimukseen liittyviä korvamerkittyjä talousarviomäärärahoja, joiden määrä oli 3,7 miljoonaa, mikä vähensi talousarvion avoimuutta instituutin hallintoneuvoston ja muiden sidosryhmien näkökulmasta; kehottaa instituuttia sisällyttämään kaikki operatiiviset puitesopimukset yhtenäisiin ohjelma-asiakirjoihinsa;

4.panee merkille, että instituutti käyttää operatiivisiin tavoitteisiin liittyviä tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 instituutti toteutti 96,1 prosenttia työohjelmastaan ja saavutti vuosien 2022–2024 tarkistetuissa yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa asetetut tavoitteensa;

5.pitää myönteisenä, että vuonna 2022 instituutti tuki unionin päätöksentekoa seuraamalla sukupuolten tasa-arvoon liittyviä puutteita ja suuntauksia ottaen käyttöön sukupuolten tasa-arvoindeksin ja järjesti ensimmäisen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän foorumin, jossa korkean tason poliittiset päättäjät ja kansalaisyhteiskunnan jäsenet osallistuivat erilaisiin paneelikeskusteluihin, työpajoihin ja kokemusistuntoihin; panee lisäksi merkille, että instituutti laati toimintapoliittisen katsauksen covid-19-pandemian vaikutuksista nuoriin naisiin ja miehiin ja antoi nuorten osallistamista ja voimaannuttamista koskevia suosituksia; panee lisäksi merkille, että instituutti julkaisi raportin nimeltä ”Artificial intelligence, platform work and gender equality (Tekoäly, alustatalouden työ ja sukupuolten tasa-arvo)”, jossa osoitetaan, että tekoäly ja alustatalouden työ voivat parantaa sukupuolten tasa-arvoa taloudessa;

6.muistuttaa, että instituutti perustettiin tukemaan ja vahvistamaan sukupuolten tasa-arvon edistämistä unionissa tarjoamalla laadukasta tutkimusta ja vertailukelpoista tietoa, auttamaan unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita valtavirtaistamaan sukupuolten tasa‑arvo kaikessa politiikassaan ja torjumaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää; korostaa siksi, että instituutilla on ratkaiseva rooli datan ja tarvittavien tietojen keräämisessä, analysoinnissa, käsittelyssä ja levittämisessä poliittisille päättäjille sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden toimintapolitiikkojen kannalta;

7.korostaa, että on tärkeää torjua eriarvoisuutta naisten keskuudessa ja naisiin kohdistuvaa epäoikeudenmukaisuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kiireellisiin toimiin, jotta voidaan puuttua köyhyyteen ja lisääntyvään eriarvoisuuteen naisten keskuudessa, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa, mukaan lukien yksinhuoltajaäidit, vammaiset naiset, rodullistetut naiset, lhbtiq+ -naiset, maahanmuuttaja- ja pakolaisnaiset, ikääntyneet naiset sekä maaseudulla tai harvaan asutuilla alueilla asuvat naiset; toteaa, että tämä voitaisiin saavuttaa vastaamalla tarpeeseen lisätä rahoitusta sukupuolten tasa-arvoa edistäville toimille, jotka liittyvät työllisyyteen ja kasvuun sekä sukupuolistuneen väkivallan torjuntaan, miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin, miesten ja naisten välisiin eläke-eroihin, kriisien vaikutuksiin naisiin, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen ja sukupuolitietoiseen budjetointiin, naisten lisääntyvään köyhyyteen sekä keinoihin edistää oikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta;

8.panee merkille instituutin synergiat muun muassa Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound), Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kanssa; toteaa, että instituutin vastausten perusteella instituutti on oikeus- ja sisäasioiden virastojen verkoston aktiivinen jäsen, pitää säännöllisesti yhteyttä kaikkiin muihin oikeus- ja sisäasioiden virastoihin ja osallistuu aktiivisesti EU:n virastojen tieteellisen neuvonnan verkoston toimintaan; panee lisäksi merkille instituutin yhteistyön sellaisten tietojen tarjoajien kuin Eurostat, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Eurofound ja Eurojust kanssa;

9.panee tyytyväisenä merkille, että instituutti onnistui parantamaan sisäistä tehokkuuttaan vuonna 2022 jatkamalla työmenetelmiensä digitalisointia ja lisäämällä verkkoviestintää ja virtuaalista osallistumista kokouksiin ja tapahtumiin; panee erityisesti merkille, että instituutti kehitti tai otti käyttöön vuonna 2022 useita välineitä, kuten sähköisen allekirjoitusjärjestelmän, Sysper2-järjestelmän (komission henkilöstöhallintoväline), sähköisen rekrytointivälineen ja projektinhallintatyökalun, jotka edistivät keskeisten prosessien (henkilöstöhallinto sekä projektinhallinta ja taloushallinto) automatisointia ja digitalisointia; huomioi, että instituutti on jakanut henkilöstö- ja taloudellisia resurssejaan voidakseen käyttää virastojen välistä sopimusta tarjota palveluita hankkeiden arviointiin; huomioi lisäksi, että instituutti määritteli useita toimenpiteitä, joilla se vähentää hiilidioksidipäästöjä ja ottaa käyttöön ympäristöystävällisiä työskentelykäytäntöjä (ympäristökestävyyslausekkeet instituutin sopimuksissa, paperin ja muovin kierrätys, sähköiset työnkulut ja tietojen kerääminen instituutin liikematkojen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä);

10.panee merkille, että 31. joulukuuta 2022 henkilöstötaulukosta oli täytetty 100 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 27:stä virkamiehen ja väliaikaisen toimihenkilön tehtävästä 27 oli täytettynä (toimien ja virkojen määrä oli sama kuin vuonna 2021); panee merkille, että vuonna 2022 viraston henkilöstön vaihtuvuusaste oli 11 prosenttia eli sama kuin vuosina 2021 ja 2020;

11.toteaa instituutin saattaneen päätökseen kaikkien 62 henkilöstön jäsenen vuotuisen tuloksellisuuden arvioinnin ja huolehtineen siitä, että henkilöstön jäsenille tarjottiin asianmukaisia koulutusmahdollisuuksia heidän taitojensa ja osaamisensa parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 instituutin henkilöstön ammatillisen kehityksen edistämiseksi ja helpottamiseksi järjestettiin 19 erilaista ryhmäkoulutusohjelmaa, joihin osallistui 414 henkeä, kun taas 20 henkilöstösääntöjen alaista henkilöstön jäsentä suoritti 42 yksilökurssia; panee merkille, että instituutti jatkoi väliaikaisten toimihenkilöidensä, sopimussuhteisten toimihenkilöidensä, kansallisten asiantuntijoidensa ja harjoittelijoidensa kielikoulutuksen edistämistä ja korvasi kuluja 500 euroon asti henkilöstön jäsentä kohti; kannustaa instituuttia keskittymään edelleen urakehitykseen kehittämällä pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikkaa, jossa tarjotaan urakehityksen kannalta erityisiä koulutusmahdollisuuksia;

12.panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 saavutettu tasapainoinen sukupuolijakauma ylemmässä ja keskijohdossa (kaksi miestä ja kaksi naista eli molempia 50 prosenttia) säilyi myös vuonna 2022, ja panee merkille edelleen epätasapainoisen sukupuolijakauman hallintoneuvostossa (kahdeksan miestä eli 21,62 prosenttia ja 29 naista eli 78,38 prosenttia) ja koko henkilöstössä (14 miestä eli 29,17 prosenttia ja 34 naista eli 70,83 prosenttia); toistaa instituutille esittämänsä kehotuksen varmistaa tulevaisuudessa sukupuolten tasapuolinen edustus; ottaa kuitenkin huomioon, että instituutin kirjallisten vastausten mukaan se on toteuttanut henkilöstönsä sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi konkreettisia ennakoivia toimia ja toimenpiteitä, esimerkiksi parantanut työpaikkailmoitusten tavoittavuutta, jotta niillä voidaan houkutella monipuolisempia lahjakkuusreservejä, ja käyttänyt työpaikkailmoituksissa sukupuolisensitiivisiä sanamuotoja, jotta ne kiinnittäisivät sekä naisten että miesten huomion; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus nimitettäessä jäseniä instituutin hallintoneuvostoon;

13.panee merkille, että instituutin vastausten perusteella vuonna 2022 ei ollut ilmoitettu, tutkittu, saatettu sisäisesti päätökseen tai siirretty tuomioistuimen käsiteltäväksi yhtäkään häirintätapausta; huomauttaa kuitenkin, ettei tämä automaattisesti tarkoita, ettei tällaisia tapauksia olisi ollut, etenkin koska häirintää voi esiintyä eri muodoissa ja se voi jäädä ilmoittamatta; kehottaa instituuttia jatkamaan tekemäänsä työtä, jotta nykyisestä kehityssuuntauksesta voidaan pitää kiinni, ja ottamaan samalla käyttöön kaikki asiaankuuluvat suojakeinot sen varmistamiseksi, ettei tapauksia jää ilmoittamatta; kiittää instituuttia siitä, että se järjesti vuonna 2022 sekä johdolle että henkilöstölle häirinnän ehkäisemiseen liittyvää koulutusta; panee lisäksi merkille, että instituutti käytti aiempien häirintätapausten oikeudelliseen hallintaan tehtävään nimittämäänsä ulkoista asianajotoimistoa; panee merkille, ettei instituutilla ole omaa oikeudellisten palvelujen yksikköä eikä oikeudellisen neuvonantajan tointa;

14.panee merkille, että vuonna 2022 saatiin päätökseen vireillä ollut oikeusjuttu, jossa vastaajana oli UAB Manpower Lit ja jonka käynnistivät Vilnan käräjäoikeudessa vuoden 2018 alussa useat entiset tilapäistyöntekijät; muistuttaa, että unionin tuomioistuimen 11. marraskuuta 2021 antamassa tuomiossa Unionin tuomioistuimen (toinen jaosto) tuomio 11. marraskuuta 2021, UAB ”Manpower Lit” v. E.S. ym., ECLI:EU:C:2021:624. vahvistettiin, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/104/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9). sovelletaan unionin erillisvirastoihin, ja vahvistettiin periaate, jonka mukaan vuokratyöntekijöitä ja henkilöstösääntöjen alaista henkilöstöä on kohdeltava yhdenvertaisesti; panee merkille, että Liettuan korkein oikeus pysytti voimassa Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun ja tuomitsi asian tilapäistyöntekijöiden hyväksi; pitää hyvänä sitä, ettei instituutti ole enää 1. tammikuuta 2022 alkaen palkannut tilapäistyöntekijöitä;

15.panee tyytyväisenä merkille instituutin kattavan hyvinvointipolitiikan, johon sisältyy useita henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, etätyötä ja tervettä elämäntapaa tukevia toimenpiteitä; panee merkille instituutin vuonna 2022 työympäristön parantamiseksi toteuttamat jatkuvat ponnistelut, joissa yhdistyvät kunnioitus ja tinkimättömyys, ryhmähenki ja yksiköiden välinen yhteistyö, joiden avulla pyritään vahvistamaan henkilöstön ymmärrystä ja tukea instituutin työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän nollatoleranssia kohtaan; panee lisäksi merkille instituutin henkilöstön tukemiseksi toteuttamat toimenpiteet, kuten laajennetun mahdollisuuden etätyöhön dokumentoiduissa henkilökohtaisissa tilanteissa tai muiden kuin henkilöstösääntöjen alaisten henkilöstön jäsenten psykoterapeuttisten istuntojen korvaamisen;

16.panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen puitesopimusta koskevan huomautuksen, jonka mukaan instituutin vuonna 2022 maksama kustannuslajiin ”ennakoimattomat menot” merkitty 25 571,18 euron summa (joka sisältyi sopimuksen nojalla maksettuun 511 296 euron kokonaismäärään) katsottiin sääntöjenvastaiseksi, koska puitesopimuksessa ei ollut tällaista kustannuslajia; pitää myönteisenä, että instituutti on tehnyt puitesopimukseen virallisen muutoksen, jossa määritellään ennakoimattomien menojen prosenttiosuus talousarviosta ja niiden käyttötarkoitus;

17.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen toisen huomautuksen, joka koskee menettelyn ja sitä seuranneen sopimuksen sääntöjenvastaisuutta tarkastetussa, vähintään kolmen ehdokkaan neuvottelumenettelyssä, jossa sopimuksen arvo oli alle 60 000 euroa; ottaa kuitenkin tämän huomautuksen osalta huomioon, ettei tehdyn sopimuksen perusteella ollut vielä vuonna 2022 suoritettu maksuja; kehottaa instituuttia korjaamaan hankintoihin liittyvät sisäisen valvonnan puutteet;

18.panee merkille instituutin nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; panee erityisesti merkille, että instituutti ehkäisee ja hallinnoi eturistiriitoja lisäämällä tietoisuutta ja seuraamalla hallintoneuvoston, ylimmän johdon sekä rekrytointi- ja hankintamenettelyihin osallistuvan henkilöstön allekirjoittamien sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten paikkansapitävyyttä; panee lisäksi merkille, että instituutti päivitti eturistiriitoja koskevia toimintaperiaatteitaan vuonna 2023 ottaakseen huomioon pyöröovi-ilmiötä koskevat suositukset, jotka tilintarkastustuomioistuin antoi unionin erillisvirastoja koskevassa vuoden 2021 tarkastuskertomuksessaan, sekä muut vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ja Euroopan oikeusasiamiehen antamat asiaankuuluvat raportit tai tutkimukset; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään instituutin uuden eturistiriitoja koskevan toimintapolitiikan tilintarkastustuomioistuimen tulevien tarkastusten suunnitelmiin;

19.toteaa, että instituutti on julkaissut verkkosivustollaan johtajansa ja hallintoneuvostonsa jäsenten ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset; muistuttaa ansioluetteloiden ja sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaisemisen tärkeydestä; kehottaa instituuttia julkaisemaan viipymättä tapaamisensa edunvalvojien kanssa ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, millä verkkosivulla nämä tapaamiset julkaistaan;

20.panee tyytyväisenä merkille toimenpiteet, jotka instituutti toteutti vuonna 2022 sisäisen valvonnan järjestelmänsä vahvistamiseksi; panee tässä yhteydessä merkille, että instituutti on edistynyt odotetusti sisäisessä valvonnassaan ja sisäisiin tarkastuksiin liittyvissä toimissaan, kuten tilintarkastustuomioistuimen ja sisäisen tarkastuksen toimialan vuoden 2021 tarkastuskertomuksissaan antamien suositusten tai huomautusten täytäntöönpanossa sekä instituutin vuosien 2021–2023 petostentorjuntastrategiassa määritellyissä toimissa ja toimenpiteissä; pitää hyvänä sitä, että näihin toimiin ja toimenpiteisiin kuuluvat petosten ennaltaehkäisyä koskeva koulutus, tietoisuuden lisääminen erityisen petostentorjuntaa käsittelevän intranet-sivun kautta sekä erityiset tarkastukset ja petosriskiä koskevat arvioinnit;

21.panee merkille, että sisäinen tarkastuksen toimiala suoritti vuonna 2022 erityisen instituutin sisäisen valvontajärjestelmän arvioinnin; panee lisäksi merkille tämän arvioinnin tulokset eli sen, että arvioinnissa havaittiin neljä kohtalaista puutetta, jotka liittyvät osatekijöihin I (valvontaympäristö), III (valvontatoimet) ja IV (tiedotus ja viestintä), ja yksi merkittävä puute osatekijässä III sekä tarve eri periaatteiden (4, 10, 11 ja 13) parannuksille tai merkittäville parannuksille; kehottaa instituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle edistymisestään sisäisen tarkastuksen toimialan havaintojen käsittelyssä;

22.huomioi instituutista vuonna 2022 julkaistun toisen riippumattoman ulkoisen arvioinnin; panee tässä yhteydessä merkille, että instituutin hallintoneuvosto on lähettänyt komissiolle kirjeen, joka sisältää instituutin asiantuntijafoorumia, hallintoneuvoston toimintaa ja henkilöstöongelmia koskevia suosituksia; on kirjeen perusteella siinä käsityksessä, että näiden suositusten huomioiminen saattaa edellyttää instituutin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1922/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1922/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta (EUVL L 403, 30.12.2006, s. 9). muuttamista; kehottaa komissiota tukemaan instituuttia ulkoisen arvioinnin tuloksia käsittelevässä seuranta-analyysissä ja keskustelussa;

23.panee tyytyväisenä merkille, että instituutti on toteuttanut tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2021 antamien huomautusten edellyttämät toimet ja että tilintarkastustuomioistuin katsoo kaikkien näiden huomautusten käsittelyn päätetyksi;

24.panee merkille, että instituutti allekirjoitti vuonna 2022 uuden kymmenen vuoden pituisen vuokrasopimuksen Vilnassa sijaitsevista toimitiloistaan; panee lisäksi merkille, että Brysselin yhteystoimisto aloitti toimintansa vuonna 2022 ja auttoi lisäämään instituutin näkyvyyttä sidosryhmänä;

25.pitää myönteisenä, että instituutti on sitoutunut digitalisoimaan hankintamenettelynsä ottamalla käyttöön julkisten hankintojen hallinnointityökalun, jonka käyttöönotto on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä; panee merkille, että instituutin parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan esittämiin kysymyksiin antamien vastausten perusteella se päivitti kyberturvallisuuspolitiikkaansa vuonna 2022 parantaakseen turvallisuustoimenpiteitä; muistuttaa, että on tärkeää päivittää säännöllisesti kyberturvallisuustarkastuksiin, testeihin ja tietoteknisiin riskinarviointeihin liittyviä järjestelyjä;

26.panee merkille, että instituutti on entisestään lisännyt julkista näkyvyyttään ja läsnäoloaan verkossa panemalla alulle tai isännöimällä useita kampanjoita tai tapahtumia, kuten #SafeSpaces-kampanjan, jolla osoitetaan muun muassa, miten verkkoväkivalta heikentää naisten ja tyttöjen turvallisuutta, ja instituutin ensimmäisen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän foorumin, jonka tilaisuudet olivat avoimia yleisölle suoratoistona ja tallenteina;

27.pitää tärkeänä instituutin vuonna 2022 julkaisemaa naismurhia koskevaa raporttia ”Feminicide indicators: pilot study of data availability and feasibility assessment” ja kannustaa instituuttia jatkamaan kampanjaansa naismurhien näkyvyyden lisäämiseksi kansallisissa politiikoissa ja tuomaan esiin mahdollisia hyötyjä, joita voisi olla siitä, että naismurha tunnustettaisiin omaksi rikosnimikkeekseen;

28.viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja valvonnasta 11. huhtikuuta 2024 antamaansa päätöslauselmaan Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2024)0280..