”24 a) ’kriisinratkaisun kohteena olevalla yhteisöllä’ osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautunutta oikeushenkilöä, jonka kriisinratkaisuneuvosto tai kansallinen kriisinratkaisuviranomainen on tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti määrittänyt yhteisöksi, johon kriisinratkaisusuunnitelmassa kohdistetaan kriisinratkaisutoimia;”;

”24 d) ’EU:n ulkopuolisella G-SII-laitoksella’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 134 alakohdassa määriteltyä EU:n ulkopuolista G‑SII‑laitosta;24 e)’G-SII-yhteisöllä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 136 alakohdassa määriteltyä G-SII-yhteisöä;”;

”49) ’alentamiskelpoisilla veloilla’ niitä 2 artiklassa tarkoitetun yhteisön velkoja, mukaan lukien tilinpäätösvarauksiin johtavat velat, ja pääomainstrumentteja, jotka eivät ole ydinpääomainstrumentteja, ensisijaisen lisäpääoman instrumentteja tai toissijaisen pääoman instrumentteja ja joita ei ole rajattu velkakirjojen arvon alaskirjauksen soveltamisalan ulkopuolelle 27 artiklan 3 kohdan nojalla;”.

”1 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kriisinratkaisuneuvostolle mahdollisimman pian hakemuksestaan tiiviimmän yhteistyön aloittamisesta EKP:n kanssa asetuksen (EU) N:o 1024/2013 7 artiklan nojalla.

Jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) N:o 1024/2013 7 artiklan nojalla tehdyn ilmoituksen jälkeen ja ennen tiiviin yhteistyön luomista toimitettava kaikki alueelleen sijoittautuneita yhteisöjä ja konserneja koskevat tiedot, joita kriisinratkaisuneuvosto voi tarvita valmistautuakseen sille tällä asetuksella ja sopimuksella annettuihin tehtäviin.”

”Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on tässä kohdassa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan sovellettava tämän asetuksen asiaa koskevia säännöksiä. Tällöin kaikki 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 5 kohdan, 8 artiklan 6, 8, 12 ja 13 kohdan, 10 artiklan 1–10 kohdan, 10 a artiklan, 11–14 artiklan, 15 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan, 16 artiklan, 18 artiklan 1, 1 a, 2 ja 6 kohdan, 20 artiklan, 21 artiklan 1–7 kohdan, 8 kohdan toisen alakohdan sekä 9 ja 10 kohdan, 22 artiklan 1, 3 ja 6 kohdan, 23 ja 24 artiklan, 25 artiklan 3 kohdan, 27 artiklan 1–15 kohdan ja 16 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen, kolmannen alakohdan ja neljännen alakohdan ensimmäisen, kolmannen ja neljännen virkkeen sekä 32 artiklan viittaukset kriisinratkaisuneuvostoon katsotaan myös viittauksiksi kansallisiin kriisinratkaisuviranomaisiin tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen konsernien ja yhteisöjen osalta.”;

”Kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ilmoitus on tullut voimaan, osallistuvat jäsenvaltiot voivat päättää, että vastuu niiden alueelle sijoittautuneisiin muihin kuin 2 kohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin ja konserneihin liittyvien tehtävien hoitamisesta palautetaan kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille, jolloin ensimmäistä alakohtaa ei enää sovelleta. Jäsenvaltioiden, jotka aikovat käyttää tätä mahdollisuutta, on ilmoitettava asiasta kriisinratkaisuneuvostolle ja komissiolle. Ilmoitus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.”

”Kriisinratkaisuneuvosto voi ohjeistaa kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia käyttämään direktiivin 2014/59/EU 10 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia. Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on pantava kriisinratkaisuneuvoston ohjeet täytäntöön tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti.”;

”a a) tapauksen mukaan yksityiskohtainen kuvaus syistä, joiden perusteella voidaan määrittää, että laitos on katsottava likvidoitavaksi yhteisöksi, ja selvitys siitä, miten kriisinratkaisuviranomainen on päätellyt laitoksen kriittisten toimintojen puuttumisen;”

”j a) kuvaus siitä, miten eri kriisinratkaisustrategioilla saavutettaisiin parhaiten 14 artiklassa säädetyt kriisinratkaisutavoitteet;”

”p a) yksityiskohtainen ja määrällinen luettelo suojatuista talletuksista ja luonnollisten henkilöiden ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten suojakelpoisista talletuksista.”

”Määrittäessään toteutettavia toimenpiteitä sellaisten ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen tytäryritysten, jotka eivät ole kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä, osalta kriisinratkaisuneuvosto voi soveltaa yksinkertaistettua lähestymistapaa asiaankuuluvaa kansallista kriisinratkaisuviranomaista kuultuaan ja jos tällainen lähestymistapa ei vaikuta kielteisesti konsernin purkamis- ja uudelleenjärjestämismahdollisuuksiin, kun otetaan huomioon tytäryrityksen koko, sen riskiprofiili, kriittisten toimintojen puuttuminen ja konsernin kriisinratkaisustrategia.

Konsernin kriisinratkaisusuunnitelmassa on määritettävä, voidaanko sellaiset yhteisöt, jotka kuuluvat johonkin muuhun konserniin kuin kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö, katsoa likvidoitaviksi yhteisöiksi. Sellaisia yhteisöjä, jotka tarjoavat kriittisiä toimintoja, ei katsota likvidoitaviksi yhteisöiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tekijöitä, jotka kriisinratkaisuneuvosto voi katsoa merkityksellisiksi.”

”-a a) oltava yksityiskohtainen kuvaus syistä, joiden perusteella voidaan todeta, että konserniyhteisö katsotaan likvidoitavaksi yhteisöksi, mukaan lukien selvitys siitä, miten kriisinratkaisuviranomainen on päätellyt laitoksen kriittisten toimintojen puuttumisen, ja miten on otettu huomioon sen kokonaisriskin määrän ja liikevoiton suhde konsernin kokonaisriskin määrään ja liikevoittoon sekä konserniyhteisön vähimmäisomavaraisuusaste konsernin puitteissa;”

”14. Kriisinratkaisuneuvosto ei hyväksy kriisinratkaisusuunnitelmia 1 kohdassa tarkoitetuille yhteisöille ja konserneille, kun sovelletaan 22 artiklan 5 kohtaa tai kun maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu yhteisön tai konsernin osalta kansallisen lainsäädännön mukaisesti direktiivin 2014/59/EU 32 b artiklan nojalla.”

”Jos yhteisön ehdottamat toimenpiteet tehokkaasti pienentävät tai poistavat purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien esteitä, kriisinratkaisuneuvosto tekee päätöksen EKP:tä tai asianomaista kansallista toimivaltaista viranomaista ja tarvittaessa nimettyä makrovakausvalvonnasta vastaavaa viranomaista kuultuaan. Päätöksessä mainitaan, että ehdotetut toimenpiteet tehokkaasti pienentävät tai poistavat purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien esteitä, ja siinä ohjeistetaan kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia vaatimaan, että laitos, emoyritys tai kyseisen konsernin tytäryritys toteuttaa ehdotetut toimenpiteet.”

”13 a. Kriisinratkaisuviranomaisen on julkaistava kunkin kriisinratkaisun suunnittelusyklin lopussa anonymisoitu luettelo, jossa esitetään koostetussa muodossa kaikki tunnistetut purkamismahdollisuuksien olennaiset esteet ja niihin puuttumiseksi tarvittavat toimet. Tällöin sovelletaan 88 artiklassa säädettyjä salassapitovelvollisuutta koskevia säännöksiä. ”;

”1. Jos yhteisö on tilanteessa, jossa se täyttää yhteenlasketun puskurivaatimuksen, kun se otetaan huomioon kunkin direktiivin 2013/36/EU 141 a artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun vaatimuksen lisäksi, mutta se ei täytä yhteenlaskettua puskurivaatimusta, kun se otetaan huomioon tämän asetuksen 12 d ja 12 e artiklassa tarkoitettujen vaatimusten lisäksi, laskettuna tämän asetuksen 12 a artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, kriisinratkaisuneuvostolla on oltava valtuudet ohjeistaa kansallista kriisinratkaisuviranomaista kieltämään tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti yhteisöä jakamasta suurempaa määrää kuin tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti laskettu omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaan vähimmäisvaatimukseen liittyvä jakokelpoinen enimmäismäärä, jäljempänä ’M-MDA’, minkään seuraavan toimen avulla eli yhteisö ei saa”;

”7. Jos yhteisöön ei sovelleta yhteenlaskettua puskurivaatimusta samalla perusteella kuin sen on noudatettava 12 d ja 12 e artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia, kriisinratkaisuneuvosto soveltaa tämän artiklan 1–6 kohtaa komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/1118* mukaisen yhteenlaskettua puskurivaatimusta koskevan arvion perusteella. Tällöin sovelletaan direktiivin 2013/36/EU 128 artiklan neljättä kohtaa.

Kriisinratkaisuneuvosto sisällyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioidun yhteenlasketun puskurivaatimuksen tämän asetuksen 12 d ja 12 e artiklassa tarkoitettujen vaatimusten määrittämistä koskevaan päätökseen. Yhteisön on asetettava arvioitu yhteenlaskettu puskurivaatimus julkisesti saataville yhdessä direktiivin 2014/59/EU 45 i artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa.

______________________________

* Komission delegoitu asetus (EU) 2021/1118, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään menetelmät, joita kriisinratkaisuviranomaisten on käytettävä, kun ne arvioivat kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU 104 a artiklassa tarkoitettua vaatimusta ja yhteenlaskettua puskurivaatimusta kriisinratkaisun kohteena olevan konsernin konsolidoidulla tasolla, jos kriisinratkaisun kohteena olevaan konserniin ei sovelleta kyseisiä vaatimuksia mainitun direktiivin nojalla (EUVL L 241, 8.7.2021, s. 1).”

”8. Kriisinratkaisuneuvosto vastaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 77 artiklan 2 kohdassa ja 78 a artiklassa tarkoitettujen lupien myöntämisestä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille yhteisöille. Kriisinratkaisuneuvosto osoittaa päätöksensä asianomaiselle yhteisölle.”

”1. Kriisinratkaisuneuvoston ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on varmistettava, että 12 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut yhteisöt täyttävät jatkuvasti omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevat vaatimukset tämän artiklan ja 12 b–12 i artiklan mukaisesti, jos kriisinratkaisuneuvosto sitä edellyttää, ja siten kuin kriisinratkaisuneuvosto määrittää.”

”10. Kriisinratkaisuneuvosto voi sallia, että kriisinratkaisun kohteena olevat yhteisöt täyttävät 4, 5 ja 7 kohdassa tarkoitetut vaatimukset käyttämällä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja omia varoja tai velkoja, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:a)sellaisten yhteisöjen osalta, jotka ovat G-SII-yhteisöjä tai kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä, joihin sovelletaan 12 d artiklan 4 tai 5 kohtaa, kriisinratkaisuneuvosto ei ole pienentänyt tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettua vaatimusta kyseisen kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla;b)tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut velat, jotka eivät täytä asetuksen (EU) N:o 575/2013 72 b artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettua edellytystä, täyttävät kyseisen asetuksen 72 b artiklan 4 kohdan b–e alakohdassa säädetyt edellytykset.”

”12 d a artikla

Omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen määrittäminen ▌ siirtostrategioiden osalta

1.Sovellettaessa 12 d artiklaa kriisinratkaisun kohteena olevaan yhteisöön, jonka ensisijaiseen kriisinratkaisustrategiaan kuuluu itsenäisesti tai yhdessä muiden kriisinratkaisuvälineiden kanssa liiketoiminnan myynnin tai omaisuudenhoitoyhtiön käyttö ▌, kriisinratkaisuneuvosto vahvistaa 12 d artiklan 3 kohdassa tarkoitetun pääomapohjan vahvistamiseen tarvittavan määrän oikeasuhteisesti soveltuvin osin seuraavien kriteerien perusteella:a)kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön koko, liiketoimintamalli, rahoitusmalli ja riskiprofiili tai tapauksen mukaan kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön sen osan koko, johon sovelletaan liiketoiminnan myyntiä tai omaisuudenhoitoyhtiön käyttöä;b)kriisinratkaisusuunnitelmassa yksilöidylle vastaanottajalle siirrettävät osakkeet, muut omistusinstrumentit, varat, oikeudet tai velat ottaen huomioon seuraavat:i)kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön ydinliiketoiminta-alueet ja kriittiset toiminnot;ii)velkakirjojen arvon alaskirjauksen ulkopuolelle 27 artiklan 3 kohdan nojalla jätetyt velat;iii)direktiivin 2014/59/EU 73–80 artiklassa tarkoitetut suojatoimet;iii a)odotetut omien varojen vaatimukset kaikille omaisuudenhoitoyhtiöille, joita saatetaan tarvita kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön markkinoilta poistumisen täytäntöönpanemiseksi, sen varmistamiseksi, että omaisuudenhoitoyhtiö noudattaa soveltuvin osin asetusta (EU) N:o 575/2013, direktiiviä 2013/36/EU ja direktiiviä 2014/65/EU; iii b)se, että vastaanottajan odotustenmukaisen kysynnän on oltava pääomaneutraali vastaanottavaan yhteisöön sovellettavien vaatimusten osalta; c)kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön b alakohdassa tarkoitettujen osakkeiden, muiden omistusinstrumenttien, varojen, oikeuksien tai velkojen odotettu arvo ja markkinoitavuus ottaen huomioon seuraavat:i)kriisinratkaisuviranomaisen yksilöimät purkamis- ja uudelleenjärjestämismahdollisuuksien olennaiset esteet, jotka liittyvät ▌ liiketoiminnan myynnin tai omaisuudenhoitoyhtiön käytön soveltamiseen;ii)tappiot, jotka johtuvat jäljelle jääneeseen laitokseen jääneistä varoista, oikeuksista tai veloista;ii a)mahdollinen epäsuotuisa markkinaympäristö kriisinratkaisun ajankohtana;d)suunnitellaanko ensisijaisessa kriisinratkaisustrategiassa kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön liikkeeseen laskemien osakkeiden tai muiden omistusinstrumenttien tai kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön kaikkien tai joidenkin varojen, oikeuksien ja velkojen siirtoa;e)suunnitellaanko ensisijaisessa kriisinratkaisustrategiassa varojen erottelun soveltamista.

▌

3.Edellä olevan 1 kohdan soveltaminen ei saa johtaa määrään, joka on suurempi kuin 12 d artiklan 3 kohdan soveltamisesta johtuva määrä, tai määrään, joka on alle 13,5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä ja alle 5 prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta asianomaisen yhteisön vastuiden kokonaismäärästä asetuksen (EU) N:o 575/2013 429 ja 429 a artiklan mukaisesti laskettuna.”

”Kriisinratkaisuneuvosto voi toimivaltaisia viranomaisia, myös EKP:tä, kuultuaan päättää soveltaa tässä artiklassa säädettyä vaatimusta 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuun yhteisöön sekä 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuun rahoituslaitokseen, joka on kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön tytäryritys mutta joka ei itse ole kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö.”;

”4. Jos unioniin sijoittautuneet tytäryritykset tai unionissa emoyrityksenä toimiva yritys ja sen tytäryrityksinä toimivat laitokset eivät globaalin kriisinratkaisustrategian mukaan ole kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä ja jos direktiivin 2014/59/EU 89 artiklan nojalla perustetun eurooppalaisen kriisinratkaisukollegion jäsenet hyväksyvät kyseisen strategian, unioniin sijoittautuneiden tytäryritysten on täytettävä tai unionissa emoyrityksenä toimivan yrityksen konsolidoinnin perusteella täytettävä 12 a artiklan 1 kohdan vaatimus laskemalla liikkeeseen tämän artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja instrumentteja jollekin seuraavista:a)perimmäiselle kolmanteen maahan sijoittautuneelle emoyritykselleen;b)tämän perimmäisen emoyrityksen samaan kolmanteen maahan sijoittautuneille tytäryrityksille;c)muille yhteisöille tämän artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja b alakohdan ii alakohdassa säädetyin edellytyksin.”

”1 a. ”Poiketen siitä, mitä 12 a artiklan 1 kohdassa säädetään, kriisinratkaisuneuvosto määrittää yhteisöille asianmukaiset siirtymäkaudet tapauksen mukaan 12 f tai 12 g artiklan vaatimusten tai 12 c artiklan 4, 5 tai 7 kohdan soveltamisesta johtuvien vaatimusten noudattamiseksi, jos laitoksiin tai yhteisöihin sovelletaan kyseisiä vaatimuksia [tämän muutosasetuksen] voimaantulon jälkeen. Määräaika, jolloin yhteisöjen on noudatettava 12 f tai 12 g artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tai 12 c artiklan 4, 5 tai 7 kohdan soveltamisesta johtuvia vaatimuksia on ... päivä ...kuuta ... [neljä vuotta tämän muutosasetuksen soveltamispäivästä].

Kriisinratkaisuneuvoston on määritettävä tapauksen mukaan 12 f tai 12 g artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tai 12 c artiklan 4, 5 tai 7 kohdan soveltamisesta johtuvia vaatimuksia varten välitavoitetasot, joita tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen on noudatettava viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän muutosasetuksen soveltamispäivästä]. Välitavoitetasoilla on pääsääntöisesti varmistettava omien varojen ja hyväksyttävien velkojen lineaarinen eteneminen kohti vaatimuksen täyttämistä.

Kriisinratkaisuneuvosto voi määrittää siirtymäkauden, joka päättyy ... päivän ...kuuta ... [neljä vuotta tämän muutosasetuksen soveltamispäivästä] jälkeen, kun se on asianmukaisesti perusteltua ja tarkoituksenmukaista 7 kohdassa tarkoitettujen kriteerien perusteella ja ottaen huomioon seuraavat seikat:a)yhteisön taloudellisen tilanteen kehittyminen; b)todennäköisyys, että yhteisö pystyy kohtuullisessa ajassa varmistamaan 12 f tai 12 g artiklassa tarkoitettujen vaatimusten tai 12 c artiklan 4, 5 tai 7 kohdan soveltamisesta johtuvan vaatimuksen noudattamisen; ja c)se, pystyykö yhteisö korvaamaan velkoja, jotka eivät enää täytä hyväksyttävyys- tai maturiteettikriteereitä, ja jos ei pysty, onko tämä kyvyttömyys luonteeltaan epäsystemaattista vai markkinoiden laajuisen häiriön aiheuttamaa.”

”13 artikla

Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet

1.EKP harkitsee ilman aiheetonta viivytystä ja tarvittaessa soveltaa varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä, jos 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yhteisö täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:a)yhteisö täyttää direktiivin 2013/36/EU 102 artiklassa tai asetuksen (EU) N:o 1024/2013 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:i)yhteisö ei ole toteuttanut EKP:n edellyttämiä korjaavia toimia, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 104 artiklassa, asetuksen (EU) N:o 1024/2013 16 artiklan 2 kohdassa tai direktiivin (EU) 2019/2034 49 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet;ii)EKP katsoo, että muut korjaavat toimet kuin varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet eivät riitä ratkaisemaan ongelmia ▌;b)yhteisö rikkoo tai todennäköisesti rikkoo EKP:n tekemää arviointia seuraavien 12 kuukauden aikana direktiivin 2014/65/EU II osastossa, asetuksen (EU) N:o 600/2014 3–7 artiklassa, 14–17 artiklassa tai 24, 25 ja 26 artiklassa tai tämän asetuksen 12 f tai 12 g artiklassa säädettyjä vaatimuksia.

EKP voi todeta tilanteissa, joissa edellytykset heikkenevät nopeasti, olosuhteet ovat epäsuotuisat tai jostakin yhteisöstä saadaan uutta tietoa, että ensimmäisen alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu edellytys täyttyy ilman, että se on aiemmin toteuttanut muita korjaavia toimia, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 104 artiklassa tai asetuksen (EU) N:o 1024/2013 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohtaa EKP tai tapauksen mukaan direktiivin 2014/65/EU mukaisesti toimivaltainen viranomainen tai kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa viipymättä kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle vaatimusten rikkomisesta tai todennäköisestä rikkomisesta.

2.Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteisiin on 1 kohtaa sovellettaessa sisällyttävä seuraavat:a)vaatimus, jonka mukaan yhteisön ylimmän hallintoelimen on tehtävä jompikumpi seuraavista:i)toteutettava yksi tai useampi elvytyssuunnitelmassa esitetyistä järjestelyistä tai toimenpiteistä;ii)päivitettävä elvytyssuunnitelma direktiivin 2014/59/EU 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jos varhaiseen tilanteeseen puuttumiseen johtaneet olosuhteet eroavat alkuperäisessä elvytyssuunnitelmassa esitetyistä olettamuksista, ja toteutettava yksi tai useampi päivitetyssä suunnitelmassa esitetty järjestely tai toimenpide tietyssä ajassa;b)vaatimus, jonka mukaan yhteisön ylimmän hallintoelimen on kutsuttava koolle tai, jos ylin hallintoelin ei noudata tätä vaatimusta, on kutsuttava suoraan koolle yhteisön osakkeenomistajien yhtiökokous, ja molemmissa tapauksissa on laadittava esityslista ja vaadittava osakkeenomistajia käsittelemään tiettyjen päätösten tekemistä;c)vaatimus, jonka mukaan yhteisön ylimmän hallintoelimen on laadittava tarvittaessa elvytyssuunnitelman mukaisesti toimintasuunnitelma, joka koskee velkojen uudelleenjärjestelystä neuvottelemista joidenkin tai kaikkien yhteisön velkojien kanssa;d)vaatimus muuttaa laitoksen oikeudellista rakennetta;e)vaatimus yhteisön toimivan johdon tai ylimmän hallintoelimen erottamisesta tai vaihtamisesta kokonaisuudessaan tai yksittäisten henkilöiden osalta 13 a artiklan mukaisesti;f)yhden tai useamman väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittäminen yhteisöön 13 b artiklan mukaisesti;f a)vaatimus, jonka mukaan yhteisön ylimmän hallintoelimen on laadittava suunnitelma, jonka yhteisö voi panna täytäntöön, jos asianomainen oikeushenkilö päättää aloittaa yhteisön toiminnan vapaaehtoisen alasajon.

3.EKP valitsee asianmukaiset ja oikea-aikaiset varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet sen perusteella, mikä on oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden, ottaen huomioon muun muassa rikkomisen tai todennäköisen rikkomisen vakavuuden ja yhteisön rahoitustilanteen heikkenemisen nopeuden.

4.EKP asettaa kullekin 2 kohdassa tarkoitetulle toimenpiteelle määräajan, joka on asianmukainen kyseisen toimenpiteen toteuttamiseksi ja joka mahdollistaa sen, että EKP voi arvioida toimenpiteen vaikuttavuutta.

Toimenpidettä on arvioitava heti määräajan umpeuduttua ja siitä on tiedotettava kriisinratkaisuneuvostolle ja asianomaisille kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille. Jos arvioinnissa todetaan, että toimenpiteitä ei ole pantu kaikilta osin täytäntöön tai ne eivät ole vaikuttavia, EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen arvioi 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua edellytystä kuultuaan kriisinratkaisuneuvostoa ja asianomaista kansallista kriisinratkaisuviranomaista.

5.Jos konserniin kuuluu osallistuviin jäsenvaltioihin ja osallistumattomiin jäsenvaltioihin sijoittautuneita yhteisöjä, EKP edustaa osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia toimivaltaisia viranomaisia direktiivin 2014/59/EU 30 artiklan mukaisesti osallistumattomien jäsenvaltioiden kuulemisessa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Jos konserniin kuuluu osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittautuneita yhteisöjä ja osallistumattomiin jäsenvaltioihin sijoittautuneita tytäryrityksiä tai niissä sijaitsevia merkittäviä sivuliikkeitä, EKP ilmoittaa tapauksen mukaan oikea-aikaisesti joko osallistumattomien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tai kriisinratkaisuviranomaisille kaikista konsernin kannalta merkityksellisistä 13–13 c artiklassa tarkoitetuista päätöksistä tai toimenpiteistä.”

”13 a artikla

Toimivan johdon tai ylimmän hallintoelimen vaihtaminen

Sovellettaessa 13 artiklan 2 kohdan e alakohtaa uusi toimiva johto tai ylin hallintoelin tai niiden yksittäiset jäsenet on nimitettävä unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja nimitykset edellyttävät EKP:n hyväksyntää.

13 b artikla

Väliaikainen hallinnonhoitaja

1.Sovellettaessa 13 artiklan 2 kohdan f alakohtaa EKP voi olosuhteisiin nähden oikeasuhteisin perustein nimittää väliaikaisen hallinnonhoitajan hoitamaan jompaakumpaa seuraavista tehtävistä:a)yhteisön ylimmän hallintoelimen väliaikainen korvaaminen;b)väliaikainen työskentely yhteisön ylimmän hallintoelimen kanssa.

EKP täsmentää a tai b alakohdan mukaisen valintansa väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen yhteydessä.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohtaa EKP täsmentää väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen yhteydessä lisäksi väliaikaisen hallinnonhoitajan aseman, tehtävät ja valtuudet sekä kaikki yhteisön ylimmälle hallintoelimelle asetetut mahdolliset vaatimukset, jotka velvoittavat sen neuvottelemaan väliaikaisen hallinnonhoitajan kanssa tai hankkimaan tältä suostumuksen ennen yksittäisten päätösten tekemistä tai toimien toteuttamista.

EKP julkaisee kaikki väliaikaisten hallinnonhoitajien nimitykset paitsi, jos väliaikaisella hallinnonhoitajalla ei ole valtuuksia edustaa yhteisöä tai tehdä sen puolesta päätöksiä.

Väliaikaisen hallinnonhoitajan on täytettävä direktiivin 2013/36/EU 91 artiklan 1, 2 ja 8 kohdassa säädetyt vaatimukset. EKP:n arvion siitä, täyttääkö väliaikainen hallinnonhoitaja nämä vaatimukset, on oltava erottamaton osa kyseisen väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittämispäätöstä.

2.EKP:n määrittää väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen yhteydessä tämän valtuudet olosuhteisiin nähden oikeasuhteisin perustein. Tällaisiin valtuuksiin voivat kuulua jotkin tai kaikki yhteisön yhtiöjärjestykseen ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat, yhteisön hallintoelimen valtuudet, mukaan lukien valtuudet hoitaa joitakin tai kaikkia yhteisön hallintoelimen hallinnollisia tehtäviä. Väliaikaisen hallinnonhoitajan valtuuksien yhteisöön nähden on oltava sovellettavan yhtiöoikeuden mukaiset. EKP voi mukauttaa tällaisia valtuuksia olosuhteiden muuttuessa.

3.EKP määrittelee nimityksen yhteydessä väliaikaisen hallinnonhoitajan aseman ja tehtävät. Tällaisiin tehtäviin voivat kuulua kaikki seuraavat:a)yhteisön rahoitusaseman selvittäminen;b)yhteisön liiketoiminnan tai sen osan johtaminen yhteisön rahoitusaseman säilyttämiseksi tai palauttamiseksi;c)toimenpiteiden toteuttaminen yhteisön liiketoiminnan terveen ja varovaisen johtamisen palauttamiseksi.

EKP määrittelee nimityksen yhteydessä väliaikaisen hallinnonhoitajan asemaa ja tehtäviä koskevat rajoitukset.

4.EKP:llä on yksinomainen toimivalta nimittää ja erottaa väliaikainen hallinnonhoitaja. EKP voi erottaa väliaikaisen hallinnonhoitajan milloin tahansa ja mistä syystä tahansa. EKP voi muuttaa väliaikaisen hallinnonhoitajan nimitysehtoja milloin tahansa, jollei tästä artiklasta muuta johdu.

5.EKP voi vaatia, että tietyille väliaikaisen hallinnonhoitajan toimille tarvitaan EKP:n ennalta antama suostumus. EKP täsmentää tällaiset vaatimukset väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen yhteydessä tai väliaikaisen hallinnonhoitajan nimitysehtojen muuttamisen yhteydessä.

Väliaikainen hallinnonhoitaja voi joka tapauksessa käyttää valtuuksia kutsua koolle yhteisön osakkeenomistajien yhtiökokous ja laatia tällaisen kokouksen esityslista ainoastaan EKP:n ennalta antaman suostumuksen saatuaan.

6.Väliaikaisen hallinnonhoitajan on EKP:n pyynnöstä laadittava kertomuksia yhteisön rahoitusasemasta ja nimityskautensa aikana toteutetuista toimista EKP:n määräämin väliajoin vähintään kerran ensimmäisten kuuden kuukauden kuluttua ja joka tapauksessa nimityskautensa lopussa.

7.Väliaikainen hallinnonhoitaja nimitetään enintään yhdeksi vuodeksi. Kautta voidaan poikkeuksellisesti jatkaa kerran, jos väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittämisen edellytykset edelleen täyttyvät. EKP määrittää nämä edellytykset ja perustelee väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen uusimisen osakkeenomistajille.

8.Jollei tästä artiklasta muuta johdu, väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittäminen ei vaikuta unionin ja kansallisessa yhtiölainsäädännössä säädettyihin osakkeenomistajien oikeuksiin.

9.Tämän artiklan 1–8 kohdan mukaisesti nimitettyä väliaikaista hallinnonhoitajaa ei saa pitää kansallisen lainsäädännön nojalla varjojohtajana eikä tosiasiallisena johtajana.

13 c artikla

Kriisinratkaisun valmistelu

1.EKP ilmoittaa tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kriisinratkaisuneuvostolle viipymättä 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien osalta sekä 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien osalta kyseisten kohtien soveltamisedellytyksien täyttyessä seuraavista:a)asetuksen (EU) N:o 1024/2013 16 artiklan 2 kohdassa tai direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet, jotka ne vaativat yhteisöä tai konsernia toteuttamaan ja joilla pyritään puuttumaan kyseisen yhteisön tai konsernin tilanteen heikkenemiseen;b)jos valvontatoimet osoittavat, että tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tai direktiivin 2014/59/EU 27 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät yhteisön tai konsernin osalta, arvio siitä, että kyseiset edellytykset täyttyvät, varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteistä riippumatta;c)tämän asetuksen 13 artiklassa tai direktiivin 2014/59/EU 27 artiklassa tarkoitettujen varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden soveltaminen.

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa komissiolle ensimmäisen alakohdan nojalla saamistaan ilmoituksista.

EKP seuraa tai asianomaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on seurattava tiiviissä yhteistyössä kriisinratkaisuneuvoston kanssa tiiviisti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien tilannetta ja sitä, miten yhteisö tai konserni noudattaa ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan kyseisen yhteisön tai konsernin tilanteen heikkenemiseen, ja ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä.

2.EKP ilmoittaa tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kriisinratkaisuneuvostolle mahdollisimman pian, jos se katsoo, että on olemassa olennainen riski, että yksi tai useampi 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tilanne soveltuisi 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun yhteisöön tai 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun yhteisöön, kun näiden kohtien soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät. Ilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:a)ilmoituksen syyt;b)yleiskatsaus toimenpiteistä, joilla estettäisiin yhteisön kaatuminen kohtuullisessa ajassa, niiden odotettavissa oleva vaikutus yhteisöön 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tilanteiden osalta ja näiden toimenpiteiden täytäntöönpanon odotettavissa oleva ajoittuminen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanotettuaan kriisinratkaisuneuvosto arvioi tiiviissä yhteistyössä EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa, mikä on kohtuullinen aika 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun edellytyksen arvioimiseksi, ottaen huomioon yhteisön tilanteen heikkenemisen nopeus, mahdollinen vaikutus rahoitusjärjestelmään ja tallettajien ja asiakkaiden varojen suojaamiseen, riski siitä, että pitkittynyt prosessi lisää asiakkaille ja taloudelle aiheutuvia kokonaiskustannuksia, tarve panna kriisinratkaisustrategia tuloksellisesti täytäntöön ja muut asiaankuuluvat seikat. Kriisinratkaisuneuvosto toimittaa tämän arvion EKP:lle tai asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen EKP ▌tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen seuraa tiiviissä yhteistyössä kriisinratkaisuneuvoston kanssa yhteisön tilannetta, mahdollisten asiaankuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa niiden odotetussa aikataulussa ja muuta asiaankuuluvaa kehitystä. Tätä tarkoitusta varten kriisinratkaisuneuvosto ja EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen tapaavat säännöllisesti kriisinratkaisuneuvoston tapauksen olosuhteet huomioon ottaen määrittämällä tiheydellä. EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen ja kriisinratkaisuneuvosto toimittavat toisilleen kaikki asiaankuuluvat tiedot viipymättä.

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa komissiolle kaikista ensimmäisen alakohdan nojalla saamistaan tiedoista.

3.EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen toimittaa kriisinratkaisuneuvostolle kaikki kriisinratkaisuneuvoston pyytämät tiedot, jotka ovat tarpeen seuraavia toimenpiteitä varten:a)kriisinratkaisusuunnitelman päivittäminen ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhteisön mahdollisen kriisinratkaisun valmistelu, kun näiden kohtien soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät;b)20 artiklan 1–15 kohdassa tarkoitetun arvostuksen toteuttaminen.

Jos tällaiset tiedot eivät ole jo EKP:n tai kansallisen toimivaltaisen viranomaisen saatavilla, kriisinratkaisuneuvoston ja EKP:n ja tällaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä ja koordinoitava toimintaansa näiden tietojen hankkimiseksi. Tätä varten EKP:llä ja kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava valtuudet vaatia yhteisöä antamaan tällaiset tiedot, myös paikalla tehtävissä tarkastuksissa, ja toimittamaan nämä tiedot kriisinratkaisuneuvostolle.

4.Kriisinratkaisuneuvostolla on valtuudet markkinoida 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöä tai 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua yhteisöä mahdollisille ostajille tai tehdä järjestelyjä tällaista markkinointia varten, kun kyseisten kohtien soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät, tai vaatia yhteisöä tekemään niin seuraavia tarkoituksia varten:a)kyseisen yhteisön kriisinratkaisun valmistelemiseksi, jollei direktiivin 2014/59/EU 39 artiklan 2 kohdassa säädetyistä edellytyksistä ja tämän asetuksen 88 artiklassa säädetyistä salassapitovaatimuksista muuta johdu;b)tietojen keräämiseksi tämän asetuksen 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun edellytyksen osalta kriisinratkaisuneuvoston tekemää arviointia varten.

4 a.Jos kriisinratkaisuneuvosto päättää 4 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia käyttäessään markkinoida asianomaista yhteisöä suoraan mahdollisille ostajille, se ottaa asianmukaisesti huomioon tapauksen olosuhteet ja mahdollisen vaikutuksen, joka näiden valtuuksien käyttämisellä voi olla yhteisön kokonaisasemaan.

5.Edellä olevan 4 kohdan soveltamiseksi kriisinratkaisuneuvostolla on oltava valtuudeta)pyytää asianomaista yhteisöä ottamaan käyttöön digitaalinen alusta, jonka avulla yhteisön markkinoinnissa tarvittavat tiedot voidaan jakaa mahdollisten ostajien tai kriisinratkaisuneuvoston palveluksessa olevien neuvonantajien ja arvioijien kanssa;b)vaatia asianomaista kansallista kriisinratkaisuviranomaista laatimaan alustava kriisinratkaisumääräys kyseistä yhteisöä varten.

Kun kriisinratkaisuneuvosto käyttää tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisia valtuuksiaan, sovelletaan 88 artiklaa.

6.Sen toteaminen, että tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 2014/59/EU 27 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden hyväksyminen etukäteen eivät saa olla välttämättömiä edellytyksiä sille, että kriisinratkaisuneuvosto voi valmistella yhteisön kriisinratkaisua tai käyttää tämän artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia.

7.Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa komissiolle, EKP:lle, asianomaisille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ja asianomaisille kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille 4 ja 5 kohdan nojalla toteutetuista toimista viipymättä.

8.EKP, kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, kriisinratkaisuneuvosto ja asianomaiset kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötäa)harkitessaan, toteutetaanko 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan yhteisön tai konsernin tilanteen heikkenemiseen, ja tämän 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä;b)harkitessaan, toteutetaanko 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja toimia;c)tämän alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanon aikana.

EKP:n, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, kriisinratkaisuneuvoston ja asianomaisten kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on varmistettava, että nämä toimenpiteet ja toimet ovat johdonmukaisia, koordinoituja ja vaikuttavia.”

”c) suojata julkisia varoja huolehtimalla siitä, että turvautuminen poikkeukselliseen julkiseen rahoitustukeen on mahdollisimman vähäistä, erityisesti silloin, kun se otetaan jäsenvaltion talousarviosta;d)suojata suojattuja talletuksia ja mahdollisuuksien mukaan myös kyseistä suojaamatonta osaa luonnollisten henkilöiden ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten suojakelpoisista talletuksista sekä suojata direktiivin 97/9/EY soveltamisalaan kuuluvia sijoittajia;

”2. Kriisinratkaisuneuvosto toteuttaa 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuun emoyritykseen kohdistuvan kriisinratkaisutoimen, jos 18 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Tätä varten 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetun emoyrityksen katsotaan olevan kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa seuraavissa tilanteissa:a)emoyritys täyttää yhden tai useamman 18 artiklan 4 kohdan b, c tai d alakohdassa säädetyistä edellytyksistä;b)emoyritys rikkoo olennaisesti asetuksessa (EU) N:o 575/2013 tai kansallisissa säännöksissä, joilla direktiivi 2013/36/EU saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, säädettyjä sovellettavia vaatimuksia tai on olemassa objektiivisia seikkoja, jotka osoittavat, että yhteisö tulee lähitulevaisuudessa olennaisesti rikkomaan näitä vaatimuksia.”

”1. Kriisinratkaisuneuvosto hyväksyy 6 kohdan mukaisen kriisinratkaisumääräyksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisöjä varten sekä 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja yhteisöjä varten, kun näiden kohtien soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät, ainoastaan, kun se on johdon istunnossaan määrittänyt saatuaan toisen alakohdan mukaisen ilmoituksen tai omasta aloitteestaan, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:a)yhteisö on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa;b)▌ ei voida kohtuudella olettaa, että yhteisön kykenemättömyys jatkaa toimintaansa tai todennäköinen kykenemättömyys jatkaa toimintaansa on estettävissä kohtuullisessa ajassa millään yhteisöön kohdistuvilla vaihtoehtoisilla yksityisen sektorin toimenpiteillä, mukaan lukien laitosten suojajärjestelmien toimenpiteet, valvontatoimella, varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteillä tai 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla kyseeseen tulevien pääomainstrumenttien ja hyväksyttävien velkojen alaskirjauksella tai muuntamisella;c)kriisinratkaisutoimi on 5 kohdan nojalla yleisen edun kannalta välttämätön.

EKP arvioi ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun edellytyksen täyttymisen 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen osalta ja kansallinen toimivaltainen viranomainen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, 7 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen osalta kriisinratkaisuneuvostoa kuultuaan. Kriisinratkaisuneuvosto voi johdon istunnossaan tehdä tällaisen arvioinnin ainoastaan sen jälkeen, kun se on ensin ilmoittanut EKP:lle tai asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan tehdä tällainen arviointi, ja ainoastaan, jos EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen ei tee kyseistä arviointia kolmen kalenteripäivän kuluessa tämän tiedon vastaanottamisesta. EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen antaa kriisinratkaisuneuvostolle viipymättä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joita kriisinratkaisuneuvosto pyytää arviointiaan varten, ennen kuin kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa sille aikomuksestaan arvioida ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettua edellytystä tai sen jälkeen.

Jos EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen arvioi, että ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu edellytys täyttyy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun yhteisön osalta, se ilmoittaa tämän arvioinnin viipymättä komissiolle ja kriisinratkaisuneuvostolle.

Kriisinratkaisuneuvosto arvioi johdon istunnossaan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun edellytyksen ▌ tiiviissä yhteistyössä EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa kuultuaan viipymättä talletussuojajärjestelmän nimettyä viranomaista ja tarvittaessa laitosten suojajärjestelmää, jonka jäsen laitos on. Laitosten suojajärjestelmän kuulemisen yhteydessä tarkastellaan sellaisten laitosten suojajärjestelmän toimenpiteiden saatavuutta, joilla voitaisiin estää laitoksen kaatuminen kohtuullisessa ajassa. EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen antaa kriisinratkaisuneuvostolle viipymättä kaikki asiaan liittyvät tiedot, joita kriisinratkaisuneuvosto pyytää arviointiaan varten. EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen voi myös ilmoittaa kriisinratkaisuneuvostolle, että se katsoo ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetyn edellytyksen täyttyvän.

1 a.Kriisinratkaisuneuvosto hyväksyy 1 kohdan mukaisesti kriisinratkaisumääräyksen, joka koskee keskusyhteisöä ja kaikkia siihen pysyvästi kuuluvia luottolaitoksia, jotka kuuluvat samaan kriisinratkaisun kohteena olevaan konserniin, ainoastaan, jos keskusyhteisö ja kaikki siihen pysyvästi kuuluvat luottolaitokset kokonaisuutena täyttävät tai jos kriisinratkaisun kohteena oleva konserni kokonaisuutena täyttää 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset.

2.Jos on saatu 1 kohdan mukainen ilmoitus 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai konsernin osalta, kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa 1 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetun arvionsa viipymättä EKP:lle tai asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EKP:n luottolaitoksiin liittyvien valvontatehtävien suorittamista suoraan asetuksen (EU) N:o 1024/2013 6 artiklan 5 kohdan b alakohdan nojalla.

3.Toimenpiteen toteuttaminen asetuksen (EU) N:o 1024/2013 16 artiklan, direktiivin 2014/59/EU 27 artiklan, tämän asetuksen 13 artiklan tai direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan nojalla ei ole edellytys kriisinratkaisutoimen toteuttamiselle.”;

”d) poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki on tarpeen, paitsi jos tukea myönnetään jossakin 18 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa muodossa;”;

”5. Tämän artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi kriisinratkaisutoimea on pidettävä yleisen edun mukaisena, jos kyseinen kriisinratkaisutoimi on tarpeen yhden tai useamman sellaisen 14 artiklassa tarkoitetun kriisinratkaisutavoitteen saavuttamiseksi, jota ei voitaisi saavuttaa tuloksellisemmin tavanomaisten maksukyvyttömyysmenettelyjen mukaisella laitoksen likvidaatiolla, ja jos kriisinratkaisutoimi on oikeassa suhteessa kyseisiin tavoitteisiin.

Kriisinratkaisutoimen ei oleteta olevan yleisen edun mukainen tämän artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa, jos kriisinratkaisuviranomainen on päättänyt soveltaa laitokseen yksinkertaistettuja velvoitteita 4 artiklan mukaisesti. Oletus voidaan kumota, eikä sitä sovelleta, jos kriisinratkaisuviranomainen arvioi, että yksi tai useampi kriisinratkaisutavoite olisi vaarassa, jos laitos likvidoitaisiin tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua arviointia toteuttaessaan kriisinratkaisuneuvosto arvioi ja vertailee arviointia tehtäessä käytettävissään olevien tietojen perusteella kaikkea poikkeuksellista julkista rahoitustukea, jota yhteisölle myönnetään sekä kriisinratkaisun että sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisen likvidaation yhteydessä.”

Tämän kohdan toisen alakohdan soveltamiseksi osallistuvien jäsenvaltioiden, talletussuojajärjestelmien ja tarvittaessa direktiivin 2014/49/EU 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määritellyn nimetyn viranomaisen on ilmoitettava kriisinratkaisuneuvostolle tämän asetuksen 18 a artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi suoritettavista valmistelutoimenpiteistä, mukaan lukien mahdollinen ilmoitusta edeltävä yhteydenpito komission kanssa.

”Komissio joko tukee kriisinratkaisumääräystä 24 tunnin kuluessa siitä, kun kriisinratkaisuneuvosto on toimittanut sen sille, tai vastustaa kriisinratkaisumääräystä sen harkinnanvaraisten näkökohtien osalta tapauksissa, jotka eivät kuulu tämän kohdan kolmannen alakohdan soveltamisalaan, tai sellaisen valtiontuen tai kriisinratkaisurahaston tuen ehdotetun käytön osalta, jota ei pidetä sisämarkkinoille soveltuvana.”;

”11. Jos 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, kriisinratkaisuneuvosto voi ohjeistaa kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia käyttämään valtuuksia, jotka niillä on sen kansallisen lainsäädännön nojalla, jolla direktiivin 2014/59/EU 33 a artikla saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on pantava kriisinratkaisuneuvoston ohjeet täytäntöön 29 artiklan mukaisesti.

11 a. Tämän artiklan vaikuttavan ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi kriisinratkaisuneuvosto antaa kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille neuvoja ja ohjeita direktiivin 2014/59/EU 32 artiklan 5 a kohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien soveltamiseksi.”

”18 a artikla

Poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki

1.Edellä 2 artiklassa tarkoitetulle yhteisölle voidaan myöntää kriisinratkaisutoimien ulkopuolista poikkeuksellista julkista rahoitustukea poikkeuksellisesti ainoastaan jossakin seuraavista tapauksista ja edellyttäen, että poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki täyttää unionin valtiontukikehyksessä vahvistetut edellytykset ja vaatimukset:a)poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki luonteeltaan poikkeuksellisen ja järjestelmään liittyvän vakavan häiriön korjaamiseksi jäsenvaltion taloudessa tai rahoitusvakauden säilyttämiseksi on jossakin seuraavista muodoista:i)valtion takaus keskuspankkien tarjoamille maksuvalmiusjärjestelyille keskuspankkien ehtojen mukaisesti;ii)valtion takaus hiljattain liikkeeseen lasketuille veloille;iii)muiden omien varojen instrumenttien kuin ydinpääomainstrumenttien hankkiminen tai muiden pääomainstrumenttien hankkiminen tai arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien toimenpiteiden käyttö sellaisin hinnoin, sellaisella kestolla ja sellaisin ehdoin, jotka eivät anna kyseiselle laitokselle tai yhteisölle perusteetonta etua, edellyttäen että julkisen tuen myöntämishetkellä ei vallitse mikään 18 artiklan 4 kohdan a, b tai c alakohdassa tai 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tilanteista;b)poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki toteutetaan kustannustehokkaana talletussuojajärjestelmän toimenpiteenä ▌ direktiivin 2014/49/EU 11 a ja 11 b artiklassa säädettyjä edellytyksiä noudattaen edellyttäen, että mikään 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista tilanteista ei vallitse;c)poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki toteutetaan kustannustehokkaana talletussuojajärjestelmän toimenpiteenä, kun luottolaitos likvidoidaan direktiivin 2014/59/EU 32 b artiklan nojalla ja direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 5 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti;d)poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, joka myönnetään, kun laitos tai yhteisö likvidoidaan direktiivin 2014/59/EU 32 b artiklan nojalla, lukuun ottamatta tukea, jota talletussuojajärjestelmästä myönnetään direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 5 kohdan nojalla.

2.Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukitoimenpiteiden on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:a)toimenpiteet rajoittuvat yhteisöihin, jotka EKP:n tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen on todennut vakavaraisiksi;b)toimenpiteet ovat luonteeltaan ennalta varautuiva ja väliaikaisia ja perustuvat EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen hyväksymään ennalta määriteltyyn tukitoimenpiteestä irtautumista koskevaan strategiaan, johon sisältyy selkeästi määritetty päättymispäivä, myyntipäivä tai takaisinmaksuaikataulu kaikkien toteutettujen toimenpiteiden osalta; nämä tiedot saa julkistaa vasta vuoden kuluttua tukitoimenpiteestä irtautumista koskevan strategian valmistumisesta tai korjaussuunnitelman täytäntöönpanosta tai tämän kohdan seitsemännen alakohdan mukaisesta arvioinnista;c)toimenpiteet ovat oikeassa suhteessa vakavan häiriön seurausten korjaamiseen tai rahoitusvakauden säilyttämiseen;d)toimenpiteitä ei käytetä korvaamaan tappioita, joita yhteisölle on aiheutunut tai todennäköisesti aiheutuu seuraavien 12 kuukauden aikana.

Ensimmäisen alakohdan a alakohtaa sovellettaessa yhteisön katsotaan olevan vakavarainen, jos EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen on todennut, että mitään asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 2013/36/EU 104 a artiklassa, asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin (EU) 2019/2034 40 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tai kansallisessa lainsäädännössä tai unionin lainsäädännössä säädettyjä asiaankuuluvia sovellettavia vaatimuksia ei ole rikottu tai ei senhetkisten odotusten perusteella todennäköisesti rikota seuraavien 12 kuukauden aikana.

Ensimmäisen alakohdan d alakohtaa sovellettaessa asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmaistava määrällisesti tappiot, joita yhteisölle on aiheutunut tai todennäköisesti aiheutuu. Määrällisen ilmaisemisen perustana on oltava ainakin EKP:n, EPV:n tai kansallisten viranomaisten suorittamat omaisuuserien laadun tarkastelut tai tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen toteuttamat paikan päällä tehtävät tarkastukset. Jos näitä toimia ei voida toteuttaa asianmukaisessa ajassa, toimivaltaisen viranomaisen arvioinnin perustana voi olla laitoksen tase, edellyttäen, että tase on sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja -standardien mukainen, minkä riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja on vahvistanut ▌. Toimivaltaisen viranomaisen on parhaansa mukaan pyrittävä varmistamaan, että määrällisen ilmaisemisen perustana on laitoksen tai yhteisön varojen, velkojen ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvo.

Edellä 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut tukitoimenpiteet on rajoitettava toimenpiteisiin, jotka EKP tai kansallinen toimivaltainen viranomainen on arvioinut tarpeellisiksi yhteisön vakavaraisuuden turvaamiseksi, jotta voidaan puuttua pääomavajeisiin, jotka on todettu EKP:n, EPV:n tai kansallisten viranomaisten kansallisella, unionin tai yhteisen valvontamekanismin tasolla toteuttamissa stressitesteissä tai vastaavissa menettelyissä käytetyn epäsuotuisan skenaarion perusteella ja jotka ovat tarvittaessa EKP:n tai asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen vahvistamia.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa säädetään, ydinpääomainstrumenttien hankkiminen on poikkeuksellisesti sallittua, jos todettu vaje on luonteeltaan sellainen, että muiden omien varojen instrumenttien tai muiden pääomainstrumenttien hankkiminen ei antaisi kyseiselle yhteisölle mahdollisuutta korjata stressitestin tai vastaavan menettelyn epäsuotuisassa skenaariossa todettua pääomavajettaan. Hankittujen ydinpääomainstrumenttien määrä ei saa olla suurempi kuin 2 prosenttia asianomaisen laitoksen tai yhteisön asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä.

Jos jotakin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukitoimenpidettä ei lunasteta, makseta takaisin tai muutoin lopeteta tällaisen toimenpiteen myöntämisen yhteydessä laaditun tukitoimenpiteestä irtautumista koskevan strategian ehtojen mukaisesti, EKP pyytää tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on pyydettävä, että laitos tai yhteisö toimittaa kertakorjaussuunnitelman. Korjaussuunnitelmassa on kuvattava toimenpiteet, jotka on toteutettava vakavaraisuusvaatimusten noudattamiseksi edelleen tai jälleen, laitoksen tai yhteisön pitkän aikavälin elinkelpoisuuden sekä sen suoritetun määrän takaisinmaksukyvyn varmistamiseksi, sekä asiaan liittyvä aikataulu.

Jos EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen ei pidä kertakorjaussuunnitelmaa uskottavana tai toteuttamiskelpoisena tai jos laitos tai yhteisö ei noudata korjaussuunnitelmaa, on arvioitava 18 artiklan mukaisesti, onko laitos tai yhteisö kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa.

2 a.EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoittaa kriisinratkaisuneuvostolle tekemästään arvioinnista siitä, täyttyvätkö 2 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitetut edellytykset 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien sekä 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien osalta.”

”1. Jos kriisinratkaisutoimeen sisältyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisen valtiontuen tai tämän artiklan 3 kohdan mukaisen kriisinratkaisurahaston tuen myöntäminen, tämän asetuksen 18 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kriisinratkaisumääräys tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun komissio on tehnyt myönteisen tai ehdollisen päätöksen siitä, soveltuuko kyseisen tuen käyttö sisämarkkinoille, tai päätöksen olla vastustamatta tällaisen tuen käyttöä. Koska kriisinratkaisuneuvoston on pantava kriisinratkaisumääräys ajoissa täytäntöön, komissio tekee päätöksen valtiontuen tai kriisinratkaisurahaston tuen käytön soveltuvuudesta sisämarkkinoille viimeistään, kun se hyväksyy kriisinratkaisumääräyksen tai vastustaa sitä 18 artiklan 7 kohdan toisen alakohdan nojalla tai kun 18 artiklan 7 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettu 24 tunnin ajanjakso päättyy, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Jos tällaista päätöstä ei tehdä 24 tunnin kuluessa siitä, kun kriisinratkaisuneuvosto on toimittanut kriisinratkaisumääräyksen, komission katsotaan hyväksyneen kriisinratkaisumääräyksen, ja se tulee voimaan 18 artiklan 7 kohdan viidennen alakohdan mukaisesti.

Suorittaessaan niille tämän asetuksen 18 artiklassa annettuja tehtäviä unionin toimielimillä on oltava käytössään rakenteelliset järjestelyt, joilla varmistetaan toiminnallinen riippumattomuus ja vältetään eturistiriidat kyseisten tehtävien suorittamiseen liittyvien toimintojen ja muiden toimintojen välillä, ja niiden on julkistettava asianmukaisella tavalla kaikki tähän liittyvää sisäistä organisaatiotaan koskevat merkitykselliset tiedot.”;

”3. Kun kriisinratkaisuneuvosto katsoo, että kriisinratkaisurahaston käyttö voi olla tarpeen, se ottaa epävirallisesti, viipymättä ja luottamuksellisesti yhteyttä komissioon keskustellakseen kriisinratkaisurahaston mahdollisesta käytöstä, käyttöön liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset näkökohdat mukaan lukien. Kun kriisinratkaisuneuvosto on riittävän varma siitä, että suunniteltuun kriisinratkaisumääräykseen sisällytetään kriisinratkaisurahaston tuen käyttö, kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa komissiolle virallisesti kriisinratkaisurahaston ehdotetusta käytöstä. Ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki tiedot, jotka kriisinratkaisuneuvostolla on hallussaan tai jotka sillä on valtuudet hankkia tämän asetuksen mukaisesti ja jotka komissio tarvitsee tehdäkseen tämän kohdan mukaiset arvionsa.

Saatuaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen komissio arvioi, vääristäisikö kriisinratkaisurahaston käyttö tai uhkaisiko se vääristää kilpailua suosimalla edunsaajaa tai mitä tahansa muuta yritystä, jolloin se ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissio soveltaa kriisinratkaisurahaston käyttöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklassa vahvistettuja valtiontukisääntöjen soveltamista koskevia kriteerejä. Kriisinratkaisuneuvosto antaa komissiolle tiedot, jotka sillä on hallussaan tai jotka sillä on valtuudet hankkia tämän asetuksen mukaisesti ja joita komissio katsoo tarvitsevansa kyseisen arvion tekemiseksi.

Tehdessään arviota komissio noudattaa kaikkia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 109 artiklan nojalla hyväksyttyjä asiaankuuluvia asetuksia sekä kaikkia niihin liittyviä asiaankuuluvia komission tiedonantoja ja ohjeita sekä kaikkia toimenpiteitä, jotka komissio on hyväksynyt valtiontukeen liittyvien, arvioinnin ajankohtana voimassa olevien perussopimusten määräysten soveltamiseksi. Mainittuja toimenpiteitä sovellettaessa viittaukset tuen ilmoittamisesta vastaavaan jäsenvaltioon katsotaan viittauksiksi kriisinratkaisuneuvostoon ja tehdään kaikki muut tarvittavat muutokset.

Komissio tekee päätöksen kriisinratkaisurahaston käytön soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja osoittaa kyseisen päätöksen kriisinratkaisuneuvostolle ja asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille. Päätökseen voidaan liittää edunsaajaa koskevia ehtoja, sitoumuksia tai velvoitteita, ja siinä on otettava huomioon, että kriisinratkaisuneuvoston on voitava toteuttaa kriisinratkaisutoimet ajoissa.

Päätöksessä voidaan vahvistaa velvoitteita myös kriisinratkaisuneuvostolle, asianomaisen osallistuvan jäsenvaltion tai asianomaisten osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille tai edunsaajalle tapauksen mukaan ja siltä osin, kuin kyseiset velvoitteet kuuluvat niiden toimivaltaan, jotta päätöksen noudattamista voidaan seurata. Tähän voi sisältyä vaatimuksia edustajan tai muun riippumattoman henkilön nimittämisestä avustamaan seurannassa. Edustaja tai muu riippumaton henkilö voi suorittaa komission päätöksessä mahdollisesti määritettäviä toimintoja.

Tämän kohdan nojalla annettu päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Komissio voi antaa kriisinratkaisuneuvostolle osoitetun kielteisen päätöksen, jossa se päättää, että kriisinratkaisurahaston ehdotettu käyttö ei sovellu sisämarkkinoille eikä sitä voida toteuttaa kriisinratkaisuneuvoston ehdottamassa muodossa. Vastaanotettuaan tällaisen päätöksen kriisinratkaisuneuvosto harkitsee uudelleen kriisinratkaisumääräystään ja valmistelee tarkistetun kriisinratkaisumääräyksen.”;

”10. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, neuvosto voi jäsenvaltion tai kriisinratkaisuneuvoston pyynnöstä seitsemän päivän kuluessa mainitun pyynnön esittämisestä yksimielisesti päättää, että kriisinratkaisurahaston käyttöä pidetään sisämarkkinoille soveltuvana, jos tällainen päätös on poikkeuksellisen tilanteen vuoksi perusteltu. Jos neuvosto ei kuitenkaan ole tehnyt päätöstä seitsemän päivän kuluessa, komissio tekee päätöksen asiassa.”;

”1. Ennen kuin kriisinratkaisuneuvosto määrittää, täyttyvätkö kriisinratkaisuedellytykset tai 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut pääomainstrumenttien ja hyväksyttävien velkojen alaskirjaamisen tai muuntamisen edellytykset, se varmistaa, että 2 artiklassa tarkoitetun yhteisön varojen ja velkojen oikeudenmukaisen, varovaisen ja realistisen arvostuksen tekee henkilö, joka on riippumaton viranomaisista, kriisinratkaisuneuvosto mukaan lukien, ja asianomaisesta yhteisöstä.”;

”8 a. Arvioijan on täydennettävä 7 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tietoja arviolla taseen ulkopuolisten varojen ja velkojen, mukaan lukien ehdolliset velat ja varat, arvosta, jos se on tarpeen 5 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen päätösten tekemisen tueksi.”;

sovellettava direktiivin 2014/49/EU 11 e artiklassa ja mainitun artiklan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuja kriteerejä ja menetelmiä määritettäessä tappioita, joita talletussuojajärjestelmälle olisi aiheutunut, jos laitos olisi likvidoitu tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisesti.”

”1. Kriisinratkaisuneuvosto käyttää 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen valtuuksia alaskirjata tai muuntaa kyseeseen tulevia pääomainstrumentteja ja 7 a kohdassa tarkoitettuja hyväksyttäviä velkoja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien osalta sekä 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien osalta, kun näiden kohtien soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät, ainoastaan silloin, kun se määrittää johdon istunnossaan saatuaan toisen alakohdan mukaisen ilmoituksen tai omasta aloitteestaan, että yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:”;

” e) yhteisö tai konserni pyytää poikkeuksellista julkista rahoitustukea, paitsi jos kyseistä tukea myönnetään jossakin 18 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa muodossa;”;

”EKP arvioi ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitetut edellytykset 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen osalta ja asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen osalta ja kriisinratkaisuneuvosto johdon istunnossa 18 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.”;

”b) ottaen huomioon aika, tarve panna alaskirjaus- ja muuntamisvaltuudet tai kriisinratkaisun kohteena olevan konsernin kriisinratkaisustrategia tuloksellisesti täytäntöön ja muut asiaankuuluvat olosuhteet ei voida kohtuudella olettaa, että yhteisön taikka konsernin kykenemättömyys jatkaa toimintaansa olisi estettävissä kohtuullisessa ajassa millään muulla toimenpiteellä, vaihtoehtoiset yksityisen sektorin toimenpiteet, valvontatoimet tai varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet mukaan luettuina, kuin asianomaisten pääomainstrumenttien tai 7 a kohdassa tarkoitetulla hyväksyttävien velkojen alaskirjauksella tai muuntamisella.”;

”9. Jos yksi tai useampi 1 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä täyttyy kyseisessä kohdassa tarkoitetun yhteisön osalta ja myös 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät kyseisen yhteisön tai samaan konserniin kuuluvan yhteisön osalta, sovelletaan 18 artiklan 6, 7 ja 8 kohdassa säädettyä menettelyä.”

”7. Kriisinratkaisurahastosta voidaan antaa 6 kohdassa tarkoitettua rahoitusta ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:a)osakkeenomistajat ja kyseeseen tulevien pääomainstrumenttien ja muiden alentamiskelpoisten velkojen omistajat ovat direktiivin 2014/59/EU 48 artiklan 1 kohdan ja tämän asetuksen 21 artiklan 10 kohdan mukaisella alentamisella, alaskirjauksella tai muuntamisella suorittaneet rahoitusosuuden ja tarvittaessa talletussuojajärjestelmästä on tämän asetuksen 79 artiklan ja direktiivin 2014/59/EU 109 artiklan nojalla suoritettu rahoitusosuus tappioiden kattamiseksi ja pääomapohjan vahvistamiseksi määrällä, joka on vähintään 8 prosenttia kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen velkojen kokonaismäärästä, omat varat mukaan lukien, 20 artiklan 1–15 kohdassa säädetyn arvostuksen mukaisesti mitattuna;b)kriisinratkaisurahaston rahoitusosuus on enintään 5 prosenttia kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen velkojen kokonaismäärästä, omat varat mukaan lukien, 20 artiklan 1–15 kohdassa säädetyn arvostuksen mukaisesti mitattuna.”;

”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa arvioinnissa on vahvistettava määrä, jolla alentamiskelpoisten velkojen arvoa on alaskirjattava tai muunnettavaa)kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen ydinpääoman suhteen palauttamiseksi tai tapauksen mukaan omaisuudenhoitoyhtiön ydinpääoman suhteen vahvistamiseksi ottaen huomioon 76 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla mahdollisesti tehty pääoman lisääminen kriisinratkaisurahastosta;b)markkinoiden riittävän luottamuksen säilyttämiseksi kriisinratkaisun kohteena olevaan laitokseen tai omaisuudenhoitoyhtiöön ja sen varmistamiseksi, että se voi edelleen noudattaa toimiluvan ehtoja vähintään yhden vuoden ajan ja jatkaa toimintoja, joita varten se on saanut toimiluvan direktiivin 2013/36/EU tai direktiivin 2014/65/EU nojalla.”

”Yhteistyövelvoite ja tietojenvaihto”;

”2 a. Kriisinratkaisuneuvosto, Euroopan järjestelmäriskikomitea, EPV, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekevät tiivistä yhteistyötä ja toimittavat toisilleen kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseen.

2 b.EKP ja muut Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä kriisinratkaisuneuvoston kanssa ja toimittavat sille kaikki tiedot, joita kriisinratkaisuneuvosto tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen, mukaan lukien tiedot, jotka ne ovat keränneet perussääntönsä mukaisesti. Kyseiseen tietojenvaihtoon sovelletaan 88 artiklan 6 kohtaa.

2 c.Direktiivin 2014/49/EU 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa tarkoitettujen nimettyjen viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä kriisinratkaisuneuvoston kanssa. Nimettyjen viranomaisten ja kriisinratkaisuneuvoston on toimitettava toisilleen kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseen.”;

”6. Kriisinratkaisuneuvosto pyrkii tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) tai muiden mahdollisten julkisen rahoitustuen välineiden kanssa erityisesti seuraavissa tilanteissa:a)27 artiklan 9 kohdassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa tilanteissa ja silloin, kun tällaisesta välineestä on myönnetty tai todennäköisesti myönnetään suoraa tai välillistä rahoitustukea osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautuneille yhteisöille;b)kun kriisinratkaisuneuvosto on sopinut kriisinratkaisurahastoa varten 74 artiklan nojalla rahoitusjärjestelyn.”;

”7. Kriisinratkaisuneuvosto tekee tarvittaessa EKP:n ja EKPJ:n muiden jäsenten, kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa kuvataan yleisesti, miten ne tekevät keskenään tämän artiklan 2, 2 a, 2 b ja 4 kohdan ja 74 artiklan toisen kohdan mukaista yhteistyötä suorittaessaan unionin lainsäädännön mukaisia tehtäviään. Yhteisymmärryspöytäkirjaa tarkastellaan säännöllisesti uudelleen, ja se julkaistaan, jollei salassapitovelvollisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu.”

”30 a artikla

Keskitetyn automatisoidun mekanismin hallussa olevat tiedot

1.Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849** 32 a artiklalla käyttöön otettuja keskitettyjä automatisoituja mekanismeja ylläpitävien viranomaisten on toimitettava kriisinratkaisuneuvostolle sen pyynnöstä tiedot niiden asiakkaiden lukumäärästä, joiden ainoa tai pääasiallinen pankkikumppani 2 artiklassa tarkoitettu yhteisö on.

2.Kriisinratkaisuneuvosto pyytää 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ainoastaan tapauskohtaisesti ja silloin, kun se on tarpeen sen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.

3.Kriisinratkaisuneuvosto voi jakaa ensimmäisen kohdan nojalla saadut tiedot kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kanssa niiden suorittaessa tämän asetuksen mukaisia tehtäviään.

______________________________

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).”

”Tietojenvaihtoa koskevaa yhteistyötä on toteutettava direktiivin 2014/59/EU 11 artiklan ja 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän osaston 5 luvun soveltamista. Näissä puitteissa ja arvioitaessa kriisinratkaisusuunnitelmia kriisinratkaisuneuvosto a)voi pyytää kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia toimittamaan kriisinratkaisuneuvostolle kaikki niiden saamat tarvittavat tiedot; b)antaa osallistuvan jäsenvaltion kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen kyseisen viranomaisen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.”

”3. Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on kuultava kriisinratkaisuneuvostoa ennen kuin ne toimivat direktiivin 2014/59/EU 86 artiklan nojalla 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien suhteen tai 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien suhteen, kun näiden kohtien soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät.”

”Jos konserniin kuuluu osallistuviin ja osallistumattomiin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin sijoittautuneita yhteisöjä, kriisinratkaisuneuvosto edustaa osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia direktiivin 2014/59/EU 7, 8, 12, 13, 16, 18, 45 h, 55 ja 88–92 artiklan mukaisesti osallistumattomien jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden kuulemisessa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa edellytettyä neuvoston tai komission antamaa hyväksyntää.”

”Kriisinratkaisuneuvosto voi, hyödyntäen kaikin tavoin kaikkea EKP:n käytettävissä olevaa tietoa, mukaan lukien EKPJ:n jäsenten perussääntönsä mukaisesti keräämät tiedot, tai kaikkea kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan järjestelmäriskikomitean, EPV:n, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen käytettävissä olevaa tietoa, pyytää kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kautta tai suoraan, sen jälkeen kun se on ilmoittanut asiasta kyseisille viranomaisille, seuraavia oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä toimittamaan kriisinratkaisuneuvoston pyytämää menettelyä noudattaen ja sen pyytämässä muodossa kaikki tiedot, joita kriisinratkaisuneuvosto tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen:”;

”5. Kriisinratkaisuneuvosto, EKP, EKPJ:n jäsenet, kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, Euroopan järjestelmäriskikomitea, EPV, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset voivat laatia tietojenvaihtomenettelyjä koskevia yhteisymmärryspöytäkirjoja. Kriisinratkaisuneuvoston, EKP:n ja EKPJ:n muiden jäsenten, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan järjestelmäriskikomitean, EPV:n, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten välistä tietojenvaihtoa ei katsota salassapitovelvollisuutta koskevien vaatimusten rikkomiseksi.

6.Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, EKP, EKPJ:n jäsenet, Euroopan järjestelmäriskikomitea, EPV, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sekä kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset tekevät kriisinratkaisuneuvoston kanssa yhteistyötä sen tarkistamiseksi, ovatko jotkin tai kaikki pyydetyt tiedot jo saatavilla pyynnön esittämishetkellä. Jos tietoja on saatavilla, kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, EKP ja EKPJ:n muut jäsenet, Euroopan järjestelmäriskikomitea, EPV, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tai kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset toimittavat kyseiset tiedot kriisinratkaisuneuvostolle.”

”a a) 56 artiklan mukaisesti nimitetty varapuheenjohtaja;”.

”Läpinäkyvyys ja vastuuvelvollisuus”

”3 a. Kriisinratkaisuneuvosto julkistaa laatimansa toimintaperiaatteet, suuntaviivat, yleiset ohjeet, ohjeasiakirjat ja yksiköiden valmisteluasiakirjat, jotka koskevat kriisinratkaisua yleensä sekä yhteisessä kriisinratkaisumekanismissa sovellettavia kriisinratkaisukäytäntöjä ja -menetelmiä, kunhan julkistaminen ei edellytä luottamuksellisten tietojen julkistamista.”

”n) jollei henkilöstösäännöistä ja palvelussuhteen ehdoista muuta johdu, nimittää tilinpitäjän ja sisäisen tarkastajan, jonka on oltava toiminnallisesti riippumaton tehtäviensä suorittamisessa;”.

”q a) varmistaa, että kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia kuullaan suuntaviivoista, yleisistä ohjeista, toimintaperiaatteista tai ohjeasiakirjoista, joissa vahvistetaan kriisinratkaisuperiaatteet, -käytännöt tai -menetelmät, joiden täytäntöönpanoon kyseiset kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset osallistuvat.”

”Kriisinratkaisuneuvoston johdon istuntoon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut neljä jäsentä.”;

”1. Käsiteltäessä yksittäistä yhteisöä tai konsernia, joka on sijoittautunut vain yhteen osallistuvaan jäsenvaltioon, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet tekevät päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä, jos kaikki 53 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut jäsenet eivät pääse yksimielisesti yhteiseen sopimukseen puheenjohtajan asettamassa määräajassa.

2.Käsiteltäessä rajatylittävää konsernia puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet tekevät päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä, jos kaikki 53 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetut jäsenet eivät pääse yksimielisesti yhteiseen sopimukseen puheenjohtajan asettamassa määräajassa.”

”d) kriisinratkaisuneuvoston alustavan talousarvioesityksen ja talousarvioesityksen laatiminen 61 artiklan mukaisesti ja kriisinratkaisuneuvoston talousarvion toteuttaminen 63 artiklan mukaisesti;”;

”Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen jäsenten toimikausi on viisi vuotta. ▌

Henkilö, joka on toiminut ▌puheenjohtajana, varapuheenjohtajana tai 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna jäsenenä, ei voi tulla nimitetyksi kumpaankaan muuhun tehtävään.”

”6. Kuultuaan täysistunnossa kokoontunutta kriisinratkaisuneuvostoa komissio esittää Euroopan parlamentille lopullisen luettelon, jossa sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina, ehdokkaista puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuiksi jäseniksi ja ilmoittaa neuvostolle tästä luettelosta. Euroopan parlamentti voi järjestää tässä luettelossa olevien hakijoiden kuulemisia. Komissio toimittaa Euroopan parlamentissa saavutetun tuloksen mukaisesti puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen jäsenten nimittämistä koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Ehdotuksen hyväksymisen jälkeen neuvosto hyväksyy täytäntöönpanopäätöksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen jäsenten nimittämiseksi. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä.”;

”Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet jatkavat tehtävässään, kunnes heidän seuraajansa on nimitetty ja nämä henkilöt ovat aloittaneet tehtävässään tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun neuvoston päätöksen mukaisesti.”

”61 artikla

Talousarvion laatiminen

1.Puheenjohtaja laatii viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä kriisinratkaisuneuvoston alustavan talousarvioesityksen, mukaan lukien ennakkoarvion kriisinratkaisuneuvoston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten sekä seuraavaa varainhoitovuotta koskevan henkilöstötaulukon, ja toimittaa sen kriisinratkaisuneuvoston täysistunnon hyväksyttäväksi.

Kriisinratkaisuneuvoston täysistunto mukauttaa tarvittaessa kriisinratkaisuneuvoston alustavaa talousarvioesitystä sekä henkilöstötaulukkoa koskevaa esitystä.

2.Puheenjohtaja laatii kriisinratkaisuneuvoston täysistunnon hyväksymän alustavan talousarvioesityksen pohjalta kriisinratkaisuneuvoston talousarvioesityksen ja toimittaa sen kriisinratkaisuneuvoston täysistunnon hyväksyttäväksi.

Kriisinratkaisuneuvoston täysistunto mukauttaa tarvittaessa puheenjohtajan toimittamaa talousarvioesitystä ja hyväksyy kriisinratkaisuneuvoston lopullisen talousarvion ja henkilöstötaulukon viimeistään kunkin vuoden marraskuun 30 päivänä.”

”3. Kriisinratkaisuneuvoston täysistunto on vastuussa sisäisen valvonnan standardien hyväksymisestä sekä sisäisen tarkastajan tehtävien suorittamiseen soveltuvien sisäisten valvontajärjestelmien ja -menettelyjen ottamisesta käyttöön.”

”4. Jos 1 kohdassa tarkoitetun alkuvaiheen jälkeen käytettävissä olevat varat vähenevät alle kyseisessä kohdassa määritellyn tavoitetason, säännöllisiä vakausmaksuja kerätään 70 artiklan mukaisesti siihen asti, kun tavoitetaso on saavutettu. Kriisinratkaisuneuvosto voi lykätä 70 artiklan mukaisesti kerättävien säännöllisten vakausmaksujen keräämistä enintään kolmella vuodella sen varmistamiseksi, että kerättävä määrä saavuttaa määrän, joka on oikeassa suhteessa keräysprosessin kustannuksiin, edellyttäen, että tällainen lykkäys ei vaikuta olennaisesti kriisinratkaisuneuvoston kykyyn käyttää kriisinratkaisurahastoa 3 jakson mukaisesti. Kun tavoitetaso on saavutettu ensimmäisen kerran ja kun käytettävissä olevat varat vähenevät alle kahteen kolmasosaan tavoitetasosta, kyseiset säännölliset vakausmaksut on asettava sellaiselle tasolle, että tavoitetaso voidaan saavuttaa neljän vuoden kuluessa.”

”3. Edellä 69 artiklassa tarkoitetun rahoituksen tavoitetason saavuttamiseksi käytettävissä oleviin varoihin voidaan sisällyttää peruuttamattomia maksusitoumuksia, joiden täydeksi vakuudeksi on asetettu vähäriskisiä varoja, joihin ei kohdistu kolmansien osapuolten oikeuksia ja jotka ovat kriisinratkaisuneuvoston vapaasti käytettävissä ja sen yksinomaiseen käyttöön osoitettuja 76 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä tarkoituksia varten. Näiden peruuttamattomien maksusitoumusten osuus saa olla enintään 30 prosenttia tämän artiklan nojalla kerättävien vakausmaksujen kokonaismäärästä. Kriisinratkaisuneuvosto määrittää tämän rajan puitteissa vuosittain peruuttamattomien maksusitoumusten osuuden tämän artiklan mukaisesti kerättävien vakausmaksujen kokonaismäärästä.”;

”3 a. Kriisinratkaisuneuvosto vaatii maksamaan tämän artiklan 3 kohdan nojalla tehdyt peruuttamattomat maksusitoumukset, kun kriisinratkaisurahastoa on tarpeen käyttää 76 artiklan mukaisesti.

Kun laitos tai yhteisö lakkaa kuulumasta 2 artiklan soveltamisalaan eikä siihen enää sovelleta velvollisuutta maksaa vakausmaksuja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, kriisinratkaisuneuvosto vaatii maksamaan 3 kohdan nojalla tehdyt ja vielä maksamatta olevat peruuttamattomat maksusitoumukset. Jos peruuttamattomaan maksusitoumukseen liittyvä rahoitusosuus maksetaan asianmukaisesti, kun se ensimmäisen kerran vaaditaan maksettavaksi, kriisinratkaisuneuvosto peruuttaa sitoumuksen ja palauttaa vakuuden. Jos rahoitusosuutta ei makseta asianmukaisesti, kun se ensimmäisen kerran vaaditaan maksettavaksi, kriisinratkaisuneuvosto ottaa vakuuden haltuunsa ja peruuttaa sitoumuksen.”

”Ylimääräisten jälkikäteen suoritettavien vakausmaksujen vuotuinen kokonaismäärä saa olla enintään kolme kertaa 12,5 prosenttia tavoitetasosta.”

”Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa komissiolle ja EKP:lle heti, kun se katsoo, että saattaa olla tarpeen ottaa käyttöön kriisinratkaisurahastoa varten tämän artiklan mukaisesti sovitut rahoitusjärjestelyt, ja toimittaa komissiolle ja EKP:lle kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat näihin rahoitusjärjestelyihin liittyvien tehtäviensä suorittamiseen.”

”3. Jos kriisinratkaisuneuvosto toteaa, että kriisinratkaisurahaston käyttö 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin johtaa todennäköisesti siihen, että osa 2 artiklassa tarkoitetun yhteisön tappioista siirtyy kriisinratkaisurahastolle, sovelletaan 27 artiklassa säädettyjä kriisinratkaisurahaston käyttöä koskevia periaatteita.”;

”5. Jos 22 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja kriisinratkaisuvälineitä käytetään siten, että kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen varoista, oikeuksista tai veloista siirretään ainoastaan osa, kriisinratkaisuneuvostolla on oltava jäljelle jäävältä yhteisöltä saaminen kaikista kriisinratkaisurahastolle aiheutuneista kuluista ja tappioista, jotka johtuvat tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla kriisinratkaisuun suoritetuista rahoitusosuuksista, sellaisten tappioiden yhteydessä, jotka olisivat muutoin langenneet velkojille.

6.Tämän artiklan 5 kohdassa ja 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuilla kriisinratkaisuneuvoston saamisilla on direktiivin 2014/59/EU 108 artiklan 9 kohdan nojalla oltava kussakin osallistuvassa jäsenvaltiossa sama ensisijaisuusjärjestys kuin kansallisten kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen saamisilla kyseisen jäsenvaltion tavanomaisiin maksukyvyttömyysmenettelyihin sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä.”

”1. Jos kriisinratkaisuneuvosto toteuttaa kriisinratkaisutoimen luottolaitoksen osalta ja jos tällä toimella varmistetaan, että talletukset ovat edelleen suojattujen talletusten tallettajien sekä luonnollisten henkilöiden ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten, joilla on suojakelpoisia talletuksia, käytettävissä, osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava niille aiheutuvien tappioiden välttämiseksi, että talletussuojajärjestelmä, johon kyseinen luottolaitos kuuluu, maksaa rahoitusosuuden direktiivin 2014/59/EU 109 artiklassa säädettyihin tarkoituksiin ja siinä säädetyin edellytyksin.

2.Kriisinratkaisuneuvosto määrittää tiiviissä yhteistyössä talletussuojajärjestelmän kanssa talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuden määrän 1 kohdan mukaisesti kuultuaan talletussuojajärjestelmää ja tarvittaessa direktiivin 2014/49/EU 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa tarkoitettua nimettyä viranomaista direktiivin 2014/49/EU 11 e artiklan mukaisten tallettajille maksettavien korvausten arvioiduista kustannuksista ja noudattaen tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitettuja edellytyksiä.

3.Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päätöksestään direktiivin 2014/49/EU 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa tarkoitetulle nimetylle viranomaiselle ja sille talletussuojajärjestelmälle, johon kyseinen laitos kuuluu. Talletussuojajärjestelmän on pantava kyseinen päätös täytäntöön viipymättä.”;

”79 a artikla

Raportointi kriisinratkaisun aikana käytettävissä olevasta likviditeetistä

Komissio ilmoittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 Euroopan parlamentille ja neuvostolle likviditeetin tarjoamista kriisinratkaisun yhteydessä koskevan arviointinsa tulokset.

Kertomuksessa on tarkasteltava, johtuuko kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen pääomapohjan vahvistamisen jälkeinen väliaikainen likviditeettivaje muun muassa kriisinratkaisuvälineistössä olevasta välineen puuttumisesta, sekä tarkasteltava tehokkaimpia tapoja puuttua väliaikaisiin likviditeettivajeisiin ottaen huomioon muiden lainkäyttöalueiden käytännöt. Kertomuksessa on esitettävä konkreettisia toimintavaihtoehtoja.

79 b artikla

Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä pankkiunionia koskevien keskustelujen jatkamiseen liittyvässä yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kriisinhallintakehyksen uudistuksesta seuranneen kriisinratkaisuryhmien sisäisten tappioiden siirtomekanismin tehokkuudesta ja laajuudesta.

Kertomuksessa on erityisesti arvioitava kriisinratkaisun soveltamisalaa, sisäisten MREL-vaatimusten noudattamisen tasoa sekä toimialan rahoittamien turvaverkkojen, erityisesti yhteisen kriisinratkaisurahaston, käyttöehtoja”.

”7. Tämän artiklan säännökset eivät estä kriisinratkaisuneuvostoa luovuttamasta analyysejaan tai arvioitaan, mukaan lukien analyysit ja arviot, jotka perustuvat 2 artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen tai tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen muiden viranomaisten toimittamiin tietoihin, jos kriisinratkaisuneuvosto arvioi, että luovuttaminen ei vaaranna yleisen edun suojelua finanssi-, raha- tai talouspolitiikan osalta ja kun julkistaminen on sellaisen yleisen edun mukaista, joka syrjäyttää tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetut muut edut. Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa tällaisen tietojen luovuttamisen katsotaan olevan osa kriisinratkaisuneuvoston tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamista.”

”a a) nykyisen kehyksen ja eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamisen välistä vuorovaikutusta;”